Sote-järjestöjen uusi normaali

21 000 henkilötyövuotta on luku, joka kertoo, kuinka paljon vapaaehtoistyötä Suomessa tehdään vuosittain sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnoissa. Sote-järjestöjen suuri merkitys hyvinvoinnin turvaamisessa on noussut taas esille, kun kaikille uusi koronatilanne pakotti toteuttamaan kauan suunnitellun digiloikan lähes yhdessä yössä. Varsinais-Suomen sote-järjestöjen avoimet kohtaamispaikat sulkivat ovensa nopeassa tahdissa kriisin alkaessa ja niiden tilalle tarvittiin digitaalisia kohtaamispaikkoja. Nyt ne ovat suuremmassa merkityksessä kuin koskaan aikaisemmin ja nopea kehitystyö on löytänyt monta toimivaa tapaa järjestää verkossa tapahtuvia kohtaamisia.  Nämä uudet toimintamuodot löytyvät kootusti esimerkiksi Turun kaupungin kotisivuilta korona-otsikon alta, jossa on erikseen koottuna järjestöjen tarjoamia palveluja ikäihmisille, lapsiperheille, nuorille ja maahanmuuttajille.

Toimintojen pikainen sopeuttaminen uuteen tilanteeseen

Sote-järjestöt alueellamme ovat osoittaneet ketteryytensä uuden tilanteen edessä. Työntekijät ja vapaaehtoiset eivät jääneet neuvottomiksi, vaan kasvokkain tapahtuvan toiminnan vetäjät ovat nopeasti tutustuneet digitaalisen maailman antamiin mahdollisuuksiin etäyhteisöllisyyden mahdollistamisessa. Ulkopuolisen uhan aiheuttama muutos voi osoittautua todella toimivaksi ratkaisuksi, joka toivottavasti jää osaksi järjestöjen pysyvää toimintaa. Nyt on siis hieno tilaisuus kriisin jälkeen jatkaa ainakin osittain nykyisiä etätoimintoja, samalla kun taas toimitaan myös kasvokkain kohdaten.

Järjestöjen tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaminen auttamistyössä

JärjestöSotehanke 113 on varsinaissuomalaisten sote-järjestöjen yhteinen hanke, jolla vahvistetaan järjestöjen roolia osana tulevaa isompaa sote-aluetta. Numerosarja 113 viittaa hätänumeroon ja kolmanteen sektoriin. Järjestöt tunnistavat tällä hetkellä jo isot tummat pilvet horisontissa ja sama huoli koskee varmasti monia muitakin. Pelkona on, että Veikkauksen vähenevät tulot vaikuttavat suoraan järjestöjen saamiin avustuksiin ja synkältä näyttää myös kuntien tai tulevan maakunnan taloudellinen tilanne. Jos nämä uhat toteutuvat, se tarkoittaisi järjestötoiminnan supistumista, joiltain osin jopa loppumista.

Auringonpilkahduksia tummalla taivaalla ovat mm Veikkauksen vähenevien tulojen mahdollinen korvaaminen muilla varoilla hallituksen tunnistettua vakava tilanne järjestöavustuksissa jatkossa. Realismia kuitenkin varmasti on, ettei rahaa mitenkään tulla löytämään korvaamaan kuin osa tästä vähenemisestä. Kuntien asenne sote-järjestöjen tulevaisuudesta huolehtimiseen on kovin vaihteleva ja iloksemme Varsinais-Suomessa tämä asenne on parhaimmasta päästä. Voimme olla varmoja siitä, ettei kukaan tahallaan täällä halua heikentää järjestöjen auttamistyön toimintaedellytyksiä maakunnassamme ja avun perille saamista.

Ihannetilanteessa sote-järjestöjen uusi normaali on koronakriisin jälkeen ihmisten laadukas palveleminen, niin kasvokkain kuin myös uusin digitaalisin menetelmin. Taloudelliset uhat kuitenkin huolestuttavat. Tarvetta sote-järjestöjen palveluille on ja tulee valitettavasti olemaan enemmän kuin ennen koronaa. Löytyykö jatkossa rahoitusta, jolla voidaan jatkaa ammattilaisten ja vapaaehtoisten upeaan yhteistyöhön perustuvaa järjestöjen auttamistyötä?

JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi
Janina Andersson, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry
Päivi Rouvali, Turun Kaupunkilähetys
Minna Rosendahl ja Marjut Aalto, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 –ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.

Julkaistu: 18.05.2020