Step by step- Matkalla uuteen perheeseen

Uusperheeseen mahtuu yhtä monta eri vaiheessa olevaa ja toisistaan poikkeavaa tarinaa, kun siinä on jäseniä. Uusperhe synnyttää bonusvanhempia ja -isovanhempia, -sisaruksia ja -lapsia. Jokaisen uuden roolin ja ihmissuhteen muotoutumiselle on hyvä antaa aikaa.

Uusperheessä parisuhteen rakastumisvaiheeseen kietoutuu huuman, odotusten ja toiveiden lisäksi kaikuja menneisyydestä. Mukana uuteen perheeseen kulkee kaikkien siihen liittyvien perheenjäsenten eletyn elämän koko kirjo. Uusperhe-elämää helpottaa, jos uusparin ex-elämät on käsitelty mahdollisimman pitkälle uusperheen perustamisvaiheessa. Todellisuudessa uusperhe-elämään lähdetään kuitenkin usein varsin nopeassa tahdissa, jolloin menneisyys voi kulkea vahvastikin uusperheen alkutaipaleella matkassa.

Jopa 95 % lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevistä ammattilaisista kohtaa uusperheitä päivittäisessä työssään. Perhetyössä tulisi ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan kaikki perheenjäsenet, niin biologiset kuin sosiaalisetkin. Etenkin, jos bonusvanhempi asuu siinä kodissa, jossa lapsikin enimmäkseen asuu, hänen läsnäolonsa lasten asioiden käsittelyssä on tärkeää. Aina tämä ei luonnollisestikaan ole mahdollista, mutta uusperheiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että koko perhe pyritään huomioimaan perheiden kanssa työskennellessä.

Uusperheellisen erityisen tuen tarve

Jos uusperheet hakeutuvat itse ulkopuolisen avun piiriin on usein kyse kuormituksesta, joka tulee perheen ja parisuhteen kannettavaksi, kun kamppaillaan huoltajuuskiistojen, lasten oireilun tai ylipäätään perheen muodostumisen kanssa. Tutkimusten mukaan osa uusperheistä voi kaivata erityistä tukea perheen muodostumiseen vaikka suurempia kriisejä ei olisikaan perheen arkea kuormittamassa.

Tuentarve korostuu usein siinä vaiheessa, kun uusperhe-elämää on eletty yhdessä noin 2-3 vuotta. Niin kutsuttu kuohuntavaihe liittyy uusperhedynamiikkaan ja uusien roolien muotoutumiseen uudessa kokoonpanossa. Uusparin unelmaan onnesta voi tarttua huolia lasten sopeutumisesta uuteen perheeseen ja pelkoja epäonnistumisesta. Bonusvanhemmuuden tunteet saattavat yllättää vahvuudellaan, vaikka olisikin oma kokemus vanhemmuudesta. Kumppanin lasten vieras tapa toimia voi herättää bonusvanhemmassa ihmettelyä, vetäytymistä tai negatiivisia tunteita. Monelle uusperheelliselle tuttu ulkopuolisuuden tunne syntyy arjen pyörityksen keskellä ihan huomaamatta. Perheessä on muistoja, joihin ei ole itse kuulunut. Mitättömältä tuntuva asia voi alkaa kalvaa ja siitä saattaa olla vaikeaa puhua ääneen. Uusperhe-elämään liittyvät kysymykset eivät koskekaan ainoastaan arjen pyörittämisen asioita, vaan sitä, minkälaiseksi kukin tuntee olonsa eri tilanteissa.

Kuohuntavaiheesta selvittyään uusperhe matkaa kohti ratkaisuja ja vakiintumista

Uusperheen dynamiikka muuttuu, kun vaikeitakin tunteita aletaan tunnistamaan, käsittelemään ja sietämään. Uusparin tunne-elämää helpottaa, kun opitaan tunnistamaan uusperheelle tyypillisiä ilmiöitä, niiden aiheuttamia tunteita sekä puhumaan niistä avoimesti kumppanin kanssa. Avoimuus parisuhteessa on sitä, että uusperhe-elämän vaikeistakin tunteista on lupa puhua ja kummallakin on halu löytää yhdessä keinoja vahvistamaan perheen hyvinvointia. Vertaisten kanssa vaikeille tunteille voi oppia jopa nauramaan. Ratkaisuja ja ennaltaehkäiseviä konkreettisia työkaluja uusperhe-elämän haasteisiin tarjoaa Suomen Uusperheiden Liiton Stepping-hankkeen uusperheille kehitetty oma StepApp-valmennus ®, jossa koulutetut perhetyön uusperheasiantuntijat luotsaavat uusperheitä kohti toimivampaa uusperhettä. Tutustu uusperheiden omaan valmennukseen osoitteessa https://www.stepapp.fi/stepapp-valmennukset/

Kirjoittajana Uusperheneuvoja ja Suomen Uusperheiden Liiton Stepping-hankkeen hankepäällikkö
Elisa Jyllikoski

LÄHTEET:
Monimuotoiset perheet. (2014) Kysely: Ammattilaiset kaipaisivat lisää tietoa perheiden moninaisuudesta. Raportti https://monimuotoisetperheet.fi/wp-content/uploads/2014/07/KPS_selvitys_ammattilaiset_ja_opiskelijat_nettiin_final.pdf
Pakarinen, A. & Heikinheimo, K. (2019) Uusi perhe haastaa uusperheen – uusparien ja ammattilaisten näkemyksiä uusperheiden haasteista. Perheterapia 2/2019.
Papernow, P. (2013) Surviving and thrivingin in stepfamily relationships. What works and what doesn`t. New York: Routledge.
Suomen Uusperheiden Liitto ry. (2019) Uusperheiden kehitysvaiheet. https://supli.fi/elamaa-uusperheessa/uusperheen-kehitysvaiheet/
Stepping-hanke, Teerijoki, E. (2019). Rakastuminen uuteen puolisoon ei yksin riitä rakentamaan toimivaa uusperhettä. Asiantuntijahaastattelu.
https://www.stepapp.fi/perhevalmentaja-ja-perheterapeutti-kuulevat-koko-uusperhetta/

Julkaistu: 12.08.2019