Usein kysyttyjä kysymyksiä lastensuojelujärjestöjen toiminnasta

Lastensuojelujärjestöt tarjoavat monipuolista tukea lapsille, nuorille, nuorille aikuisille, vanhemmille ja lapsiperheille. Toiminta voi olla esimerkiksi:

• Yksilö- ja ryhmätoimintaa
• Keskusteluapua
• Vertaistukea
• Kokemustoimintaa
• Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa
• Kohtaamispaikkoja
• Kriisiapua ja -majoitusta
• Tavara-, vaate- ja ruoka-apua, harrastustukea
• Kerho-, leiri- ja harrastustoimintaa
• Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluita

Toiminta voi olla ennaltaehkäisevää, varhaista tukea tai tukea jo haastavammassa tilanteessa oleville. Järjestötoiminta on joustavaa ja asiakaslähtöistä, ja se tukee ja täydentää julkisen puolen palveluita. Kaikkien alueen lastensuojelujärjestöjen toiminta ei linkity suoraan lastensuojeluun, vaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, nuorisotyöhön sekä mielenterveystyöhön.

Järjestöjen toiminta tukee ja täydentää julkisia palveluita tarjoamalla matalan kynnyksen, usein nopeasti saatavaa tukea. Suurimpaan osaan palveluista voi hakeutua ilman lähetettä ja julkisen puolen asiakkuutta, monesti myös täysin anonyymisti. Tämä mahdollistaa tuen saannin jo varhaisessa vaiheessa.

Järjestöt tarjoavat niin lyhytkestoista tukea kuin pitkäkestoista rinnalla kulkemista. Lisäarvoa tuovat myös järjestöjen koordinoima vertaistuki ja kokemustoimijuus, jotka lisäävät osallisuutta ja ymmärrystä paitsi eri tilanteissa, myös eri palveluista.

Järjestöillä on myös joustavia tapaamisaikoja ja vahvaa kokemusta etäpalveluista. Ammattilaiselle järjestöjen toiminta tarjoaa mahdollisuuden täydentää asiakastyötä sellaisella tuella, jota julkisella puolella ei aina ole mahdollista tarjota esimerkiksi resurssi- tai rakennesyistä.

Ammatillista tukea tarjoavat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset, joiden koulutus on vastaava kuin esim. hyvinvointialueen tai kuntien työntekijöillä.

Järjestöissä tukea tarjoavat myös vapaaehtoiset, kokemustoimijat ja vertaiset. Osa järjestöistä toimii täysin vapaaehtoisvoimin, mutta suurimmassa osassa vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti ohjattua. Vapaaehtoiset, kokemustoimijat ja vertaiset saavat myös koulutuksen, tukea sekä ohjausta.

Järjestöjen toiminta ja palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia asiakkaalle. Mahdollisista poikkeuksista kerrotaan aina erikseen.

Suurimpaan osaan järjestöjen palveluista ei tarvita minkäänlaista lähetettä. Toimintaan osallistuminen on asiakkaalle vapaaehtoista ja ajan voi varata myös itse. Järjestöillä on myös avointa toimintaa, johon ei tarvita edes ennakkoilmoittautumista. Moneen palveluun voi hakeutua myös täysin anonyymisti ja käynnistä ei tule kirjausta mihinkään yleisiin tietojärjestelmiin.

Osa järjestöistä toteuttaa myös lain mukaisia palveluita, joihin vaaditaan lähete julkiselta puolelta.

Asiakas voi vinkkaamanasi ottaa itse suoraan yhteyttä järjestöön ja varata ajan tai voit olla yhteydessä asiakkaan luvalla. Järjestöihin voi soittaa ja tiedustella toiminnasta, mutta suurimmalla osalla on myös sähköisiä yhteydenottotapoja.

Asiakas voi siirtyä julkiselta puolelta järjestön palveluun myös saattaen vaihtaen. Järjestön tuki voi olla myös yksi osa laajempaa tuen verkostoa, jossa eri sektoreiden ammattilaiset tukevat rinnakkain esimerkiksi koko perhettä.

Yksittäisten järjestöjen yhteystiedot löydät helpoiten niiden verkkosivuilta. Esimerkiksi VSLJ:n palvelukoosteissa on aina linkit toimintojen lisätietoihin ja yhteydenottoon. Löydät Varsinais-Suomen alueen lastensuojelujärjestöjen tarjoamia palveluita myös Lastensuojelujärjestöjen palveluhausta. Mikäli haluat kysyä lisää järjestöistä, voit olla meihin yhteydessä: toimisto@vslj.fi.

Suurin osa VSLJ:n jäsenjärjestöistä tarjoaa palveluitaan koko Varsinais-Suomen alueelle. Osalla on toimipiste tietyssä kunnassa, mihin voivat tulla kaikki alueen asukkaat; osa jalkautuu alueelle ja monilla olisi tähän mahdollisuus sopivien tilojen myötä.

Monet tarjoavat palveluita myös etäyhteyksin. Verkkoauttamista ei kannata sivuuttaa, sillä se voi sekä järjestöjen palautteiden että tutkimustiedon valossa olla asiakkaalle yhtä merkityksellistä kuin kasvokkain tapahtuva toiminta.

Monista järjestöistä saa apua nopeasti ilman pitkiä jonotusaikoja. Yhteydenottoihin pyritään reagoimaan nopeasti ja tapaamiset järjestyvät usein myös ilta-aikaan.

Jonotusajat vaihtelevat palveluista, vuodenajasta ja asiakkaalle sopivasta tapaamisajasta riippuen, mutta eivät yleensä pisimmilläänkään ole verrattavissa julkisen puolen jonoihin. Esimerkiksi keskustelutuen ajan voi siis usein saada 1–2 viikon kuluessa, ja monesti vertaisryhmiä järjestetään myös kysynnän mukaan.

Toiminnan kesto vaihtelee palvelusta ja asiakkaan tarpeesta riippuen. Pääsääntöisesti esimerkiksi STEA:n rahoittama keskustelutuki on lyhytkestoista, 1–5 kerran tukea tiettyyn elämäntilanteeseen. Tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan jatkotukea ja ohjataan asiakas eteenpäin julkiselle puolelle tai toisen järjestön palveluihin.

Osa toiminnasta voi olla myös pidempiaikaista rinnalla kulkemista, kuten tukihenkilösuhteet. Avoimeen kohtaamispaikkatoimintaan voi osallistua ilman määräaikaa ja vertaisryhmille on erikseen määritetyt toteutusajat.

Järjestöt tarjoavat ammattilaisille esim. konsultaatiota, koulutusta itselle tai asiakasryhmille ja työparityötä. Työparityössä julkisen puolen ja järjestöjen ammattilaiset työskentelevät rinnakkain asiakkaan tai koko perheen tukena ja esimerkiksi vertaisryhmien ohjaamisessa.

Järjestöillä on myös kokemustoimijoita, joita voi konsultoida esimerkiksi lastensuojelun kysymyksissä. Yhteydenotto ja konsultointi ei koskaan edellytä asiakkaan ohjaamista.

Järjestöjen osaamista kannattaa ehdottomasti hyödyntää omassa työssään. Järjestöillä on vahvaa asiantuntemusta esimerkiksi seuraavilta erityisalueilta:

• Vanhemmuuden tuki
• Mielenterveyden haasteet
• Väkivalta
• Ero lapsiperheessä
• Nuoruuden kysymykset
• Ja paljon muuta!

Alueen lastensuojelujärjestöt ovat sote-alan yhdistyksiä tai säätiöitä, joista suurinta osaa rahoittavat julkiset tahot eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja kunnat. Rahoitus edellyttää suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, seurantaa ja mittaamista sekä tarkkaa tuloksellisuuden raportointia. Esimerkiksi STEA-avustusten käytön valvonnasta voit lukea täältä.

Ammatilliset velvoitteet ja esimerkiksi GDPR eli tietosuoja-asetus koskevat myös järjestöjä. Osa järjestöistä tuottaa myös lain mukaisia palveluita, eli toimintaa ohjaavat samat säädökset ja valvontavaatimukset kuin julkisia palveluita.

Toiminta lähtee tarpeesta ja palveluilla pyritään aidosti auttamaan ja tukemaan eri ihmisryhmiä. Palveluiden kehittämiseen osallistuvat myös kokemustoimijat eli juuri ne, joita toiminta koskee, ja joilla on kokemuksia palveluista.

Järjestökenttä on laaja ja siksi monimuotoinen, mistä syystä toiminnan laatu saattaa vaihdella. Siksi kehitystyö, valvonta, arviointi sekä avoimuus ovat tärkeitä järjestökentällä.

Asiakkailta ja toiminnan osallistujilta kerätään jatkuvasti palautetta, mikä saattaa toisinaan tuntua raskaalta. Palautteella on kuitenkin iso merkitys sekä toimintojen kehittämiselle että niiden jatkon perustelemiselle.

Fakta on, että järjestöjen toimintaan kohdistuu nyt leikkauksia. Leikkaukset eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita kaiken toiminnan päättymistä, vaikka osa saattaakin supistua.

Järjestöjen rahoitus on usein sidottu saavutettuihin tuloksiin, kuten apua saaneiden asiakkaiden määrään. Asiakkaiden ohjaaminen ja palveluiden käyttö on siis itse asiassa ratkaisevaa toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Järjestöjen tavoitteena on toimia pitkäjänteisesti osana alueen palveluverkostoa ja täydentää julkisia palveluita kestävällä tavalla. Ammattilaisena voit aina tarkistaa ajantasaisen tilanteen suoraan järjestöstä ennen ohjausta.