100 miljoonan lisäleikkaus ajaisi alas järjestöjen tuen myös Varsinais-Suomessa

Ministeri Riikka Purra ja valtiovarainministeriö esittävät 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Tämä tarkoittaisi, että sote-järjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tällä hallituskaudella yli 60 prosenttia, sillä hallitus on jo aiemmin päättänyt yli 140 miljoonan euron leikkauksista.

Leikkaukset eivät ole enää talouden tasapainottamista. Ne tarkoittaisivat koko kansalaisyhteiskunnan alasajoa ja jättäisivät tuhannet ihmiset ilman matalan kynnyksen apua. Tämä kuormittaisi entisestään jo nyt kriisissä olevaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Järjestöjen merkitys Varsinais-Suomessa

  • Vuonna 2024 VSLJ:n jäsenjärjestöt tavoittivat n. 89 000 asiakasta ja asiakaskohtaamisia oli n. 460 000.
  • Toimintaa toteutti 690 työntekijää, 240 kokemustoimijaa ja yli 8500 vapaaehtoista.
  • Suurimmalla osalla järjestöistä oli alueella ennaltaehkäiseviä tai varhaisen tuen palveluita. Asiakkaita oli jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta.

Lähde: VSLJ:n tunnuslukuraportti 2024 

Mitä leikkaukset tarkoittaisivat käytännössä alueen lapsille, nuorille ja perheille?

Osassa järjestöjä sopeutuksia on jo jouduttu tekemään esimerkiksi lomautuksilla, irtisanomisilla ja toimintojen supistamisilla. Leikkausten seurauksena moni keskeinen toiminta loppuisi alueelta kokonaan. Kysyimme jäsenjärjestöiltämme: Mitä yli 60 % rahoitusleikkaus konkreettisesti tarkoittaisi teidän toiminnoissanne?

  • Mielenterveysläheisten tukihenkilötoiminta päättyisi, keskustelutuki supistuisi ja jonot kasvaisivat. Läheisten kuormittuminen ja sairauspoissaolot näkyisivät esim. neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, työterveydessä ja mielenterveyspalveluissa. (Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry)
  • Työllisyyttä edistäviä työpaikkoja katoaisi vuodessa kymmenittäin, iltapäiväkerhopaikkoja häviäisi satoja ja lapsiperheiden arkea edistävä koulutus päättyisi. (Lounais-Suomen Martat ry)
  • Noin 140 erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta jäisi ilman viikoittaista tukea yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä ennaltaehkäisevän kerhotoiminnan päättyessä. (KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry)
  • Nuorten konfliktien selvittämisessä auttava Katusovittelu, nuorten turvallisuutta parantava Katujengityö, nuorten kohtaamispaikkatoiminta ja maahanmuuttajien palveluohjaus päättyisivät. (Turun NMKY – YMCA Turku)
  • Kriisi- ja traumaerityinen työ kävisi osin mahdottomaksi työparityöskentelyn loppuessa. Pahimmassa tapauksessa traumaerityinen työ ja mielenterveyttä tukeva työ päättyisivät kokonaan. (MIELI Lounais-Suomen mielenterveys ry)
  • Lastensuojelun piirissä olevien ja olleiden nuorten tuki supistuisi rajusti, jolloin moni nuori jäisi ilman vertaistukea ja apua. (Auta Lasta ry / Veturointi-toiminta)
  • Nuorten, vanhempien ja perheiden matalan kynnyksen keskustelutuki supistuisi sekä ajallisesti, alueellisesti että sisällöllisesti. Vertaisryhmiä toteutettaisiin vain murto-osa. (VSLJ:n Linkki-toiminta)
  • Uusperheellisten itsensä merkitykselliseksi kokema tuki päättyisi kokonaan. (Suomen Uusperheiden Liitto ry)
  • Lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja edistävä ja päihteiden väärinkäyttöä ehkäisevä toiminta päättyisi. (Koulutus Elämään Säätiö)
  • Koko Varsinais-Suomeen ulottuva tuki heikentyisi alueellisten työntekijöiden resurssin pienennyttyä. Seurauksena tuhannet lapset, nuoret ja perheet jäisivät tavoittamatta. (MLL Varsinais-Suomen piiri)
  • Kotoutumisen tuki pienenisi, läksykerhot ja avoimet kohtaamispaikkatoiminnat supistuisivat tai loppuisivat. (SPR Varsinais-Suomen piiri)
  • Yhden vanhemman perheiden lasten ja nuorten tuki sekä vanhempien neuvonta ja vertaistuki päättyisivät. (Yhden Vanhemman Perheiden Liitto)

Jos järjestöiltä leikataan, vapaaehtoisia ei pystytä ohjaamaan nykyistä määrää, minkä seurauksena tukimuodot supistuvat entisestään. Työntekijöiden äärirajoille vieminen ja rahoituksen epävarmuus johtavat henkilöstön vaihtuvuuteen, minkä seurauksena osaaminen häviää ja auttamistyö käy entistä haavoittuvammaksi. Järjestöjen tekemä, kohderyhmän tarpeista syntyvä palveluiden kehittäminen ja sosiaalinen innovointi lakkaavat. Myös alueen kriisinkestävyys heikkenisi, sillä esimerkiksi koronapandemian aikana järjestöt olivat merkittävä tuki.

Miksi tämä koskee laajemmin koko yhteiskuntaa?

Kun ennaltaehkäisevä apu katoaa, ongelmat kasaantuvat ja kalliimmat korjaavat palvelut kuormittuvat entisestään. Turvattomuus ja työttömyys lisääntyvät. Hyvinvointialueen ja kuntien palveluihin ohjautuu ihmisiä, jotka aiemmin saivat apua järjestöistä.

Suurelle osalle järjestöjen toiminnasta ei ole korvaavia palveluita julkisella puolella. Sote-järjestöjen ammattilaiset, vapaaehtoiset ja kokemustoimijat tekevät yhteistyötä rinnakkain hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaisten kanssa. Palveluita tuetaan ja täydennetään erityisosaamisella ja -asiantuntijuudella. Sote-järjestöt eivät ole irrallinen toimija, vaan tärkeä osa sote-palveluita.

Leikkauksille tulee löytää vaihtoehtoja

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on pieni osa valtion budjettia, mutta sen leikkauksen vaikutukset ovat valtavia. Leikkausten sijaan tarvitaan ratkaisuja ja päätöksiä, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Järjestöjen toiminta ei ole kuluerä, vaan oleellinen osa hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää ja investointi tulevaisuuteen.

Esimerkiksi SOSTE on esittänyt leikkauksille vaihtoehtoina tehottomien verokevennysten perumista, valmisteverojen indeksointia ja listaamattomien yhtiöiden verotusta sekä terveellisiä elämäntapoja edistäviä veromuutoksia. Lue lisää SOSTEn sivuilta.

Sote-järjestöjen rahoitus on turvattava. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ei voi enää heikentää. Leikkaus järjestöiltä olisi paitsi inhimillisesti kestämätöntä, myös huonointa mahdollista talouspolitiikkaa.