Tahto olla mukana hyvässä

Kiitollisuustaloudesta on keskusteltu jo jonkin aikaa. Tulevaisuudentutkimuksen mukaan tulevaisuudessa uusliberalistinen ajattelun rinnalle nousisi entistä vahvemmin tahto olla mukana hyvässä. Tulevaisuudessa mielekkyyttä siis haetaan entistä enemmän osallistumisesta hyvään sekä toisen auttamisesta, ja palautteena saatu kiitos toimii parhaana ja riittävänä palkkiona. Tämä kiitollisuustaloutta yksinkertaistettuna.

Tulevaisuutta ei vain ennusteta, sitä myös tehdään. Sillä mihin ilmiöön lähdemme mukaan ja mihin yhdessä panostamme voi olla merkitystä tulevaisuuden muotoutumisen kannalta, myös alueellisesti. Kiitollisuustalous on siis tunnistettu tulevaisuuden ilmiöksi. Järjestöjen olisi siksi hyvä pohtia miten yhdessä lähdemme vahvistamaan tätä signaalia yhteisen hyvän kasvattamiseksi.

Vapaaehtoistyön muodot ja merkitys

Järjestöjen vapaaehtoiset tekevät työtä osallistuakseen hyvän tekemiseen, ollakseen avuksi ja vaikuttaakseen tämän hetken olosuhteiden parantamiseen. Palkkiona annetusta ajasta ja tehdystä työstä saadaan mielekkyyden ja osallisuuden kokemuksia. Vapaaehtoiset ovat usein järjestöjen sydän. Mitä kiitollisuustalouden tuleminen tarkoittaa tulevaisuudessa vapaaehtoistyölle?

Vapaaehtoistyön tulevaisuudesta on puhuttu, että vapaaehtoiset eivät olisi enää yhtä kiinnittyneitä pitkiin prosesseihin kuin nyt ja tekijöitä ei riittäisi pyörittämään vapaaehtoisvoimilla toimivien yhdistysten hallintoa. Onko tulevaisuutta nopeatempoisuus ja lyhyet vapaaehtoistyökeikat? Siis se, että katsotaan päivätasolla mihin aikaansa haluaa kyseisenä iltana antaa? Tämä on yksi näkemys tulevaisuudesta. Sosiaalinen media sovelluksineen antaisi tähän jo nyt mahdollisuuden.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden aalto loi tarpeen koordinoida auttamis- ja osallistumishaluisten työpanosta nopealla sykkeellä. Vaihtoehtoja oli tarjolla runsaasti: lähtisinkö tänään pelaamaan jalkapalloa nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa, lajittelemaan vaatteita vai muokkaamaan lapsiystävällistä tilaa? Auttamishalussa ja sen kanavoitumisessa oli tekemisen meininkiä, joka tuntui hyvälle.

On hienoa, jos erilaisten osallistumismuotojen laajentuva kirjo ja teknologia madaltaa auttamishaluisten osallistumisen kynnystä tulevaisuudessa. Samalla tavalla tuntuu hyvältä, kun kuulen tukihenkilön tunteikasta palautetta lapsesta tai nuoresta, jonka rinnalla hän on kulkenut vuosia. Se, miten paljon yhteinen matka on rikastuttanut molempia, herkistää.

Tulevaisuus tehdään

Tulevaisuudentutkimuksen mukaan mielekkyyden kokemukset nousevat nykyistä merkittävämpään asemaan. Pitkäkestoiselle vapaaehtoistyölle voisi ajatella olevan kysyntää nykyistä enemmän nopeatempoisten auttamismuotojen rinnalla. Jäljelle saattavat jäädä vain kuivakat hallintohommat.

Järjestöjen on hyvä lähteä pohtimaan sitä, miten hyvän tekeminen mahdollistetaan tulevaisuudessa joustavasti ja miten meillä on yhdessä kyky toimia tarvittaessa nopeasti. Saattaa olla, ettemme aivan vielä ymmärrä mitä teknologia mahdollistaa tällä kentällä ja miten muut ilmiöt vaikuttavat kiitollisuustalouteen. Myös ajatus, että joku haluaisi olla kunnan tai yrityksen vapaaehtoinen voi tuntua vieraalta. Kiitollisuustalous ja sen hyödyntäminen saattavat mullistaa tämänkin. Tulevaisuutta ennakoidaan, mutta sitä siis myös tehdään. Mukavinta sitä on tehdä hyvässä seurassa. Lastensuojelujärjestöjen yhteisestä tekemisestä voi olla erittäin kiitollinen.

Miia Hänninen
toiminnanjohtaja 
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry