Eväsreppu ruoka-apua hakevien lapsiperheiden tukena

Operaatio Ruokakassi ry liittyi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäseneksi vuonna 2016 uuden Eväsreppu -hankkeen käynnistymisen myötä. Hankkeen tavoitteena on tukea ruoka-apua hakevia lapsiperheitä palveluohjauksella, keskustelu- ja vaateavulla sekä pienryhmätoiminnalla. Toiminnassa koulutetaan myös vapaaehtoisia auttamaan perheiden kanssa tehtävässä työssä sekä ruoka-aputyössä.

Eväsreppu osallistuu viikoittain Operaatio Ruokakassi ry:n jäsenseurakuntien perhekerhoihin, joissa järjestetään myös samalla ruokakassijakoa kerhoon osallistuville perheille. Perhekerhojen lisäksi työntekijät ovat säännöllisesti myös ruokajakopisteissä, missä he tarjoavat tietoa ja tukea lapsiperheille. Vuonna 2016 Eväsrepun toiminnan piiriin osallistui 557 äitiä ja 777 lasta sekä 15 vapaaehtoistyöntekijää.

Operaatio Ruokakassi ry:n toiminnanjohtaja Jari Niemelän mukaan ruoka-apua hakevien ihmisten määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Vuonna 2016 Turussa ja lähikunnissa jaettiin 3 000 ruokakassia viikoittain ja avunsaajina oli vuoden aikana noin 5 000 yksittäistä ihmistä. Erityisesti lapsiperheiden määrä on kasvanut ja tämän takia Eväsrepun tekemällä työllä on vahva tilaus.

Arjessa selviytyminen

Eväsrepun työntekijät Minna Koli-Virtanen ja Päivi Kuusela kohtaavat perheitä ja pyrkivät vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden ja seurakuntien kanssa on toteuttu kaksi kahdeksan tapaamiskerran voimaantumisryhmää lapsiperheiden vanhemmille. Aiheina ovat olleet muun muassa arjen hallinnan ja vanhemmuuden tukeminen, talous - ja tukiasiat sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien löytäminen. Minnan ja Päivin mukaan perheiden tarpeet painottuvat taloudellisten haasteiden mukanaan tuomiin moninaisiin ongelmiin eikä varsinaiseen vanhemmuuden tukemiseen usein löydy perheissä voimia. Ryhmien jälkeen toteutettujen palautekyselyjen mukaan vertaistuki oli ollut ryhmän jäsenille erittäin tärkeää. Heille oli ollut merkityksellistä nähdä, että he eivät olleet ainoita haastavassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Osallistujia kannustettiin jatkamaan yhteydenpitoa myös ryhmän loppumisen jälkeen.

Ruokajonoissa ja perhekerhoissa tehdyn asiakaskyselyn mukaan perheet tarvitsevat eniten neuvoja ruokajakopaikkojen löytämiseen sekä vaateapua. “Suurin osa meille tulleista puheluista koskee kysymyksiä ruoka- ja vaateavun löytämisestä ja aikatauluista”, ohjaajat kertovat. Usein soittaja on vähävarainen yksinhuoltajaäiti tai maahanmuuttajaperhe. Useimmiten ihmisten tilanteet ovat monella tasolla solmussa ja tilanteisiin liittyvät päihteet, työttömyys sekä tukiverkostojen puute. “Rahaa meillä ei ole, joten emme pysty auttamaan laskuissa, mutta voimme neuvoa yhteistyötahoja, joilta voi hakea apua, esimerkiksi oman alueen diakonialta tai sosiaalitoimesta. Jos ihminen hakee ruokaa ruokakassijonosta, hänelle jää rahaa esimerkiksi lääkkeisiin, joihin muuten ei olisi varaa. Onneksi ruokajakopisteitä on niin monta, että nälkään ei kukaan pääse Suomessa kuolemaan, jos vain pääsee jostain hakemaan kassia”.

Vaateavun kautta kohtaamisia

Perheiden kohtaamisessa lahjoitettavien vaatteiden jakotilanteet ovat olleet konkreettinen tapa kohdata ihmisiä. Ensimmäisen vuoden aikana vaatevarastolla oli 117 asiakaskäyntiä. Kun kysyy ihmisiltä ruokajonossa: “Tarvitsisitko vaatteita tai tiedätkö jonkun, joka tarvitsee?", alkaa ihmisen elämäntarina ja -tilanne purkautua esiin. Usein näin konkreettiseen kysymykseen on helpompi vastata, kuin jos joku auttaja/ammattilainen tulisi kysymään, tarvitsetko jotain apua tai miten voisin auttaa? Kun vaatevarastolla etsitään yhdessä sopivia vaatteita, on helppo kysellä ja kertoa elämän ilosta ja suruista. Useat vaateavun hakijat käyvät säännöllisesti vaatevarastolla ja pikkuhiljaa tutustuminen kasvaa luottamukseksi.

Joillekin avunhakijoille on tarjottu myös mahdollisuutta osallistua vapaaehtoistyöhön. Yksi tärkeä tavoite Eväsrepun toiminnassa onkin, että ihminen voisi “siirtyä” autettavasta auttajaksi, kokea voimaantumista ja yhteisöllisyyttä, olla pystyvä ja olla mukana, olla tärkeä juuri omalla paikallaan. Suurin osa ruokajaoissa toimivista vapaaehtoisista onkin tullut mukaan toimintaan juuri tätä kautta; ollut ensin hakemassa ruokakassia, sitten tekemässä kasseja.

Ruokakasseja jaetaan Turun alueella joka arkipäivä eri puolilla kaupunkia ja osa paikoista on auki päivällä, osa illalla, eli kaikkien on mahdollista löytää sopiva paikka itselleen. Ruokajakoja on myös viikonloppuisin. Useissa paikoissa lapsiperheet saavat ruokakassit ensimmäisinä, joten heidän ei tarvitse jonottaa niin kauan. Ruokakassin saa kuka tahansa tarvitseva eikä todistuksia esimerkiksi työttömyydestä tai seurakuntaan kuulumisesta tarvita. Operaatio Ruokakassi toimii kymmenen kunnan alueella ja jakopaikkoja on lähes parikymmentä järjestön jäsenseurakuntien tiloissa.

Blogi on ensimmäinen osa Järjestöt näkyviksi -blogisarjaa, jossa koordinaattori Anna Rantasuo käy tutustumassa jäsenjärjestöjen toimintaan ja pyrkii tuomaan järjestöjen tekemistä yleistajuisesti.