Lapsen erityinen suojelu

Mahtuuko lapsen kiukku ruuhkalinja-autoon? Leikki lounasravintolaan? Saako vauva itkeä lentokoneessa tai saavatko nuoret viettää vapaa-aikaansa yhdessä ilman mahdollisuutta ostaa jotain? Mitä ajatuksia tai tunteita sinussa herää, kun katsot lapsen kiukun kanssa kamppailevaa vanhempaa? Erillisyyttä voimakkaasti osoittavaa nuorta? Viestitätkö itse ärtymystä vai myötätuntoa, ehkä luottamusta pärjäämiseen? Väitän, että sillä on merkitystä.
Mitä sinulle tarkoittaa, että lapsella on oikeus olla oma itsensä? Mitä tarkoittaa jokaisen lapsen persoonallisuuden ja identiteetin kunnioittaminen? Olemme sitoutuneet tämän ihmisoikeuden toteuttamiseen. Millaisina tekoina se näkyy sinun kohdallasi? Niistä teoista voit olla ylpeä!

Yhteinen näkymä lapseen

Kysyin muutamalta eri ammattilaiselta, että mitä heille tarkoittaa lapsen erityinen suojelu. Joukossa on 1 päiväkodin johtaja, 1 lastenlääkäri, lastensuojelun juridinen asiantuntija sekä sosiaalityöntekijä. Nimettömänä pysyttelevä lastensuojelun sosiaalityöntekijä vastasi kysymykseeni, että lapsi on lapsellinen ja se tekee heistä mahtavia. Että ajassa on sellaisia huolestuttavia asioita, jotka koittavat asettaa lapsia pieniksi aikuisiksi. Myös lastenlääkäri Eeva Nikkola puhui lapsuuden ja lapsen normaalin arjen varjelemisesta. Siitä, että lapsia tulisi suojella liialta altistumiselta aikuisten maailmalle ja lapsuuden tulisi olla melko huoletonta aikaa.
Vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Viranomaisilla on puolestaan velvollisuus tukea huoltajia lapsen huolenpidossa ja kasvatuksessa. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, se tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Oikeustieteiden tohtori, professori Suvianna Hakalehto on todennut, että Lapsen oikeuksien sopimus on kompromissi. Se nostaa esiin lähinnä järkevän ja lainkuuliaisen lapsen, joka on kypsä ottamaan osaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen kehityksen tielle täksi järkeväksi ja oman etunsa hyvin hahmottavaksi, osallistuvaksi henkilöksi voi kasaantua paljon haittaavia mutkia. Silloin meitä aikuisia tarvitaan enemmän.

Lapsen edun hahmottaminen

Vassossa työskentelevä lastensuojelun juridinen asiantuntija Anna Nyrhinen vastasi kysymykseeni lapsen erityisestä suojelemisesta niin, että lapsen erityinen suojelu omassa työssäni on intressipunnintaa ja riskianalyysiä. Uhkien, mahdollisuuksien, tosiasioiden ja uskomusten soppa. Se on pyrkimystä kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja lapsen oikeuksien ja edun hahmottamiseen, lapsen äänen kuulemiseen ja lapsen näkyväksi tekemiseen.
Anna kuvaa hyvin sitä, kuinka lapsen edun määritteleminen on vaikea maasto. Uskon, että se vaikeutuu yhä enemmän yhteiskunnan moniarvoistumisen myötä. Ollaan kompleksisella ja eettisesti herkällä alueella, lastensuojelun ytimessä. Arviot ja päätökset lasten tilanteista tulee perustaa monipuolisen tiedon käyttöön. Suomessa tämä harkinnan alue on laaja ja kansallista ohjeistusta on ohuesti. Muun muassa tähän liittyy kasvava paine saada alalle käytäntösuosituksia, vaikka tapauskohtaista harkintaa ja riittävän väljiä toimintamahdollisuuksia tullaan aina tarvitsemaan lasten suojelemisessa. Omia uskomuksia ja käsityksiä hyvästä elämästä on tarkasteltava jatkuvasti kriittisesti.

Suurin osa lapsista voi hyvin

Suojelun tarpeessa olevien lasten kanssa työskenneltäessä ei voi säästyä kohtaamasta murheellisia kohtaloita. Pahaa tapahtuu perheiden sisällä, lapsen elinympäristössä ja rakenteissa. On erityisen raskasta seurata sitä uutisointia ja niitä tilastoja, jotka kertovat syntymäkodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kokemasta syrjinnästä, kiusaamisesta, vallan väärinkäytöksistä, yksinäisyydestä. Ei riitä, että suurin osa lapsista voi hyvin. Minulle lapsen erityinen suojelu tarkoittaa sitä, että lapsuuden ajan erityisyyden tunnistamisen lisäksi kamppailemme kaikkein huonoimmin voivien lasten tilanteiden kohentamiseksi. Minusta meidän on katsottava tarkalla silmällä niitä lapsia, jotka eivät vielä saa tarvitsemaansa suojelua meiltä aikuisilta.

Pieniä liikkeitä

Päiväkodin johtaja Sami Luoto kuvaa lapsen erityisen suojelun tehtävää näin: päiväkodin suurimmat mahdollisuudet tarjota tukea perheille rakentuvat seuraavien peruspilareiden varaan: lapsen päivittäin päiväkodissa viettämä aika ja päivittäiset kohtaamiset huoltajan kanssa. Lapsen vahvuudet, tuen tarpeet, elämäntilanteen muutoksetkin nähdään usein ensimmäisenä päiväkodissa. Päiväkodeissa ja koko perhepalveluissa tarvitaan kulttuurimuutosta, jossa päiväkodeissa edelleen vahvistetaan puheeksi ottamisen työkaluja ja rohkeutta sekä kykyä pyytää muita tarvittavia ammattilaisia mukaan rinkiin. Muilta ammattilaisilta edellytetään ajattelun muutosta, mikä tarkoittaa konkreettisesti esim. varhaisen vaiheen jalkautumista päiväkotiin. Ruudin keksimisestä ei ole kyse, sanoo Sami. Pieniä oikeita ja oikea-aikaisia arkisia liikkeitä sekä vastuun jaoista sopimista.

Yhteinen tavoite

Sosiaalityön professori (emerita) Anneli Pohjola on kuvannut auttamissuhteen valta-asetelmaa siten, että se voi ”kätkeä sisäänsä pahan säikeitä”: luottamuksen puutetta, välinpitämättömyyttä ja asiakkaan oman tulkinnan ohittamista. Se voi olla heikkoa ammatillisuutta tai rakenteellisia puutteita tai jäykkyyttä palvelujärjestelmässä. Toinen sosiaalityön professori (emeritus) Leo Nyqvist on puhunut ”hyväntahtoisesta välinpitämättömyydestä”. Asiakkaan ohittaminen voi tarkoittaa myös lapsen ohittamista paljon tukea tarvitsevien aikuisten tarpeiden vyöryessä yli äyräiden. Lastensuojelutehtävä tarkoittaa sitoutumista ponnistelemaan ensisijaisesti lapsen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tehdään yhdessä tätä työtä, lapsen edun vuoksi.

Oona Ylönen, VTL, sosiaalityöntekijä
Työelämäprofessori, sosiaalityö
Turun yliopisto

Tämä on Oona Ylösen puheenvuoro 18.11.2019 Lapsen oikeuksien viikon käynnistäneessä seminaarissa, jonka teemana oli jokaisen lapsen oikeus auttaviin aikuisiin. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry.