Lastensuojelussa tehtävien kirjausten taustalla on ennen kaikkea ajatus lapsen oikeuksien turvaamisesta ja toteutumisesta, ja työntekijät ovat velvoitettuja kirjaamaan olennaisia tietoja lapsen asioista aina, kun niitä käsitellään. Erityisesti lastensuojelulaitoksissa kirjauksia kirjataan useisiin asiakirjoihin, kuten päivittäiskirjauksiin, päätöksiin, hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, viikko- ja kuukausikoosteisiin, yhteenvetoihin sekä erilaisiin lausuntoihin.
Uutiset, Tiedotteet ja kannanotot · 22.5.2024
Lastensuojelun kirjaamiskäytäntöjä tulee kehittää nuorten osallisuus huomioiden
Varsinais-Suomen alueen lastensuojelujärjestöjen kokemustoimijoille suunnatuissa työpajoissa on noussut esiin, että lastensuojeluyksiköissä on toisistaan eriäviä käytänteitä kirjausten suhteen.
Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus tietää, mitä tietoja hänestä kirjataan asiakastietoihin, kuka niitä kirjaa, milloin ne kirjataan ja millaisia perusteluja eri päätösten ja toimenpiteiden taustalla on. Lapsen osallisuuden toteutumisen kannalta on oleellista, että hänen näkemyksensä ovat kirjausten keskiössä.
Lisäksi lapsesta tehtyihin kirjauksiin saatetaan palata vielä vuosia lastensuojelun asiakkuuden päättymisen jälkeen.
Sanoilla on valtaa: se, miten asioista kirjoitetaan vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia ja syy-yhteyksiä kirjatusta rakentuu.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden palautteen perusteella lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kirjauksiin ovat valitettavasti kuitenkin hyvin vaihtelevia. Vain osa nuorista saa lukea oman kuukausikoosteensa ennen lähettämistä ja vielä harvempi saa kommentoida sen sisältöä.
Nuoret kokevat, että kirjauksissa korostuvat usein negatiiviset asiat onnistumisten jäädessä taka-alalle. Nuorilla ei myöskään ole tarvittavaa tietoa omista oikeuksistaan suhteessa kirjauksiin. He eivät esimerkiksi tiedä, miten heidän tulee toimia, jos haluavat nähdä omia kirjauksiaan tai muuttaa niiden sisältöä.
Sanoilla on valtaa: se, miten asioista kirjoitetaan vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia ja syy-yhteyksiä kirjatusta rakentuu.
Vaihtelevat kirjaamiskäytännöt ja nuorten puutteelliset tiedot omista oikeuksistaan asettavat lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan.
Vaikka dokumentointi sosiaalihuollossa on kehittynyt viime vuosikymmeninä paljon, on kehittämistyötä tehtävä edelleen. Vaiheittainen siirtyminen Kanta-arkistointiin ja tulevaisuudessa edelleen OmaKanta-järjestelmään pakottaa niin julkiset kuin yksityisetkin palveluntuottajat kehittämään kirjaamista entistä asiakasystävällisemmäksi ja yhtenäisemmäksi.
Järjestelmien suunnittelussa on herätty lapsen osallisuuden kokemusten korostamiseen muun muassa siten, että dokumentti ohjaa lähtökohtaisesti kirjaamaan lapsen mielipiteitä, vahvuuksia ja näkemyksiä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen omissa, julkisissa lastensuojelulaitoksissa on perustettu yhteinen kirjaamisasiantuntijatyöryhmä, jonka tarkoituksena on kirjaamistapojen yhtenäistämisen lisäksi edistää laitosten osallistavaa sekä asiakasystävällistä ja -lähtöistä kirjaamista.
Arjen kirjaamistapojen kehittämisen myötä laitoksissa pyritään lapsen osallisuudenkokemusten sekä vaikuttavuuden lisääntymiseen.
Itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Kirjauksissa ei ole kyse pelkästä tekstistä, vaan niihin osallistumisella on nuorelle ja hänen hyvinvoinnilleen paljon laajempi merkitys. Se vähentää epätietoisuutta siitä, mitä itsestä kirjoitetaan ja keiden nähtäväksi teksti päätyy. Lisäksi kirjaamistilanteiden läpinäkyvyys parantaa sekä nuoren luottamusta aikuisiin että vahvistaa nuoren turvallisuuden tunnetta ja tulevaisuususkoa.
Miia Hänninen
toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Piia Halla
ehkäisevän työn koordinaattori, SOS-Lapsikylä
Kati Paju
johtava sosiaalityöntekijä, Perhekuntoutuskeskus Paavola
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Teksti on julkaistu alunperin Turun Sanomissa 17.5.2024.
