Maahanmuuttajataustaisen lasten ja nuorten kokemukset kuulumisesta, syrjinnästä ja yksinäisyydestä

Syrjintäkokemukset ovat yleisiä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Lisäksi joka neljäs ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisista nuorista kokee ulkopuolisuutta ja lähes joka viides yksinäisyyttä. Rekar Abdulhamed tarkastelee väitöskirjassaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten mielenterveyttä suojaavia ja kuormittavia tekijöitä. Hän työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa ja on vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. 

Tiedosta toimeen -webinaarin aiheena 15.10.2024 oli maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kokemukset kuulumisesta, syrjinnästä ja yksinäisyydestä. Tähän artikkeliin on koostettu webinaarin olennaisimmat kohdat lapsia ja nuoria kohtaavien ammattilaisten näkökulmasta. 

Ymmärrä ainakin nämä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuulumisen, syrjinnän ja yksinäisyyden kokemuksista

1. Lasten ja nuorten tulee saada kokea kuuluvansa ”meihin suomalaisiin”.

Rajavedot ja ulossulkeminen eivät ole uhka vain maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten mielenterveydelle, vaan myös yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Ne nuoret, jotka kokevat ulossulkemista, identifioituvat vahvemmin omaan etniseen ryhmään ja taustakulttuuriinsa, sekä vuorostaan heikommin valtaväestöön ja sen kulttuuriin. Rajavedot ja ulossulkeminen siis vahvistavat eriytymistä yhteiskunnassa.

2. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä keskustella heille asetetuista odotuksista.

Vanhemmat saattavat pitää voimakkaasti kiinni kulttuurisista odotuksista, ja lasten valtakulttuurin omaksuminen voi aiheuttaa perheessä konflikteja. Ristiriitaiset odotukset vanhempien ja koulun sekä yhteiskunnan välillä ovat kuluttavia, ja lapset voivat jäädä kokemustensa kanssa yksin kokien ”kaksoisyksinäisyyttä”. Lisäksi he saattavat tukea ja auttaa vanhempiaan muun muassa tulkin roolissa (parentifikaatio). Myös osallistuminen perheen eteen tehtävään työhön voi vaihdella (esim. lastenhoito, työskentely vanhemman yrityksessä koulupäivien jälkeen). 

3. On tärkeää suhtautua myönteisesti lasten ja nuorten omaan tapaan kuroa kulttuuriset kuilut. Kuormittuneet lapset ja nuoret tarvitsevat tässä tukea. 

Oman taustakulttuurin ja valtakulttuurin onnistunut dynaaminen integrointi ennustaa psykososiaalista hyvinvointia. Tämä on kuitenkin kognitiivisesti vaativaa ja vaatii yksilöltä voimavaroja. Mielen kuorma voi heikentää yksilön kykyä tällaiseen kulttuurien yhteen punomiseen.

On tärkeää luoda tunnetta oman etnisen taustan arvokkuudesta myös tilanteissa, joissa yksilö haluaa etääntyä kodin kielteisistä kokemuksista. Myönteinen etninen identiteetti suojaa rasismilta ja syrjintäkokemuksilta.

Lisää tietoa aiheesta 

• Rekar Abdulhamed: Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Kasvatuspsykologiaa kaikille! -podcast, jakso #5. https://blogs.helsinki.fi/educational-psychology/2024/06/25/kasvatuspsykologiaa-kaikille-podcast-jakso-5/
• Paloma-koulutus, osa 15: Pakolaisten mielenterveyden tuki kasvatuksen ja opetuksen piirissä. https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/paloma-koulutus/osa-15.
• THL:n verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille: https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/verkkokoulutus-antirasismista-ammattilaisille.

Tutkitun tiedon webinaarit ammattilaisille 

Tämä julkaisu on osa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n, Turun yliopiston ja Heidekenin tiedekummien yhteistyötä. Tiedekummitiistaiksi nimitettyinä päivinä järjestetään maksuttomia Tiedosta toimeen -webinaareja, jotka tarjoavat tutkittua tietoa erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Tiedosta toimeen -webinaarit jatkuvat keväällä 2025. Liity webinaarien postituslistalle täältä, niin saat tietoa tulevista webinaareista suoraan sähköpostiisi.

Tutustu myös muihin tietokoosteisiin ja -paketteihin, jotka on koostettu erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevien sekä päättäjien työn tueksi.

Kirjallisuutta

• Abdulhamed, R., & Beattie, M. (2024). The link between teacher-student relations and sense of school belonging is not equal for all: The moderating role of immigrant status. Journal of Community and Applied Social Psychology, 34(6), e2892. https://doi.org/10.1002/casp.2892.
• Abdulhamed, R., & Lonka, K. (2024). Acculturation Orientations Among Immigrant-Origin Youth: How is Acculturation Associated with Self-Esteem, Sense of Belonging, and Discrimination? Int. Migration & Integration. https://doi.org/10.1007/s12134-024-01194-1.
• Abdulhamed, R., Hietajärvi, L., Skogberg, N., Klemetti, R., & Lonka, K. (2024). Sense of Belongingness, Discrimination, and Mental health: Associations and Buffering Effects of Sense of Belonging on Mental Health Among Finnish Native and Immigrant-origin Youth. International Journal of Intercultural Relations, 103. https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2024.102081.
• Abdulhamed, R., Lonka, K., Hietajärvi, L., Ikonen, R., & Klemetti, R. (2022). Anxiety and depression symptoms and their association with discrimination and a lack of social support among first- and second-generation immigrant adolescents. International Journal of Intercultural Relations, 87, 193–205. https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2022.03.001.
• Branscombe, N. R., Schmitt, M.T., & Harvey, R. D. (1999). Perceiving pervasive discrimination among African-Americans: Implications for group identification and well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 77, 135–149. https://doi.org/10.1037/0022-3514.77.1.135.
• Doucerain, M. M., Amiot, C. E., Jurcik, T., & Ryder, A. G. (2023). What Comes First, Acculturation or Adjustment? A Longitudinal Investigation of Integration Versus Mental Resources Hypotheses. Personality and Social Psychology Bulletin, 0(0). https://doi.org/10.1177/01461672231210460.
• Ikram, U.Z., Snijder, M.B., de Wit, M.A.S., Schene, A.H., Stronks, K., Kunst, A.E. (2016). Perceived ethnic discrimination and depressive symptoms: the buffering effects of ethnic identity, religion and ethnic social network. Social Psychiatry and Psychiatry Epidemology, 51, 679–688. https://doi.org/10.1007/s00127-016-1186-7.
• Jasinskaja-Lahti, I., Liebkind, K., & Solheim, E. (2008). To identify or not to identify? National disidentification as an alternative reaction to perceived ethnic discrimination. Applied Psychology, 58(1), 105–128. https://doi.org/10.1111/j.1464-0597.2008.00384.x.
• Mossakowski, K. N. (2003). Coping with perceived discrimination: Does ethnic identity protect mental health. Journal of Health and Social Behavior, 44(3), 318–331. https://doi.org/10.2307/1519782.
• Nguyen, A. M. D., & Benet-Martínez, V. (2013). Biculturalism and adjustment: A meta-analysis. Journal of Cross-cultural Psychology, 44(1), 122–159. https://doi.org/10.1177/0022022111435097.
• Phinney, J.S., Ong, A., & Madden, T. (2000). Cultural values and intergenerational value discrepancies in immigrant and non-Immigrant families. Child Development, 71(2), 528–539. https://doi.org/10.1111/1467-8624.00162.
• Schwartz, S.J., Unger, J.B., Baezconde-Garbanati, L., Zamboanga, B.L., Córdova, D., Lorenzo-Blanco, E.I., Huang, S., Des Rosiers, S.E., Soto, D.W., Lizzi, K.M., Villamar, J.A., Pattarroyo, M. and Szapocznik, J. (2016). Testing the Parent–Adolescent Acculturation Discrepancy Hypothesis: A Five-Wave Longitudinal Study. J Res Adolesc, 26(3), 567–586. https://doi.org/10.1111/jora.12214.