Olen onnellinen sijaislapsi

Miltä tuntuu olla sijaislapsi?

En koe olevani sijaislapsi. Sijaislapsi ja sijaisperhe ovat vain pakollisia muodollisuuksia virallisissa papereissa. Sijaisvanhempani ovat vanhempani ja sijaisperheeni on perheeni ja siskot vaikkei biologista sidettä olekaan, ovat siskojani. Me olemme perhe ja pidämme yhtä.

Minun tarinani on sillä tavalla onnellinen, että en ole koskaan kipuilut asian suhteen. Olen aina, ollut sujut sen tosiasian kanssa, että olen sijaislapsi, eikä se ole määritellyt elämääni huonossa valossa. Taustani ansiosta minusta on tullut veturi, vertaistuki ja ohjaaja muille nuorille, joilla on lastensuojelutaustaa. Voin auttaa muita samassa asemassa olevia nuoria, jotka painivat samankaltaisten asioiden kanssa kuin minä aikanani.

Olen onnellinen, kun olen saanut kasvaa aikuiseksi hyvässä, turvallisessa ja aidosti rakastavassa perheessä. Minua ei ole pompoteltu paikasta toiseen, eikä suhdetta biologiseen sukuun ole. Olen saanut vauvasta asti ihmiset, jotka ovat pysyneet elämässäni, huolehtineet tarpeistani, kasvatuksestani, pidelleet puoliani, kannustaneet ja olleet aina paikalla. He ovat myös toimineet järjenäänenä ja pitäneet jalkani maassa. He ovat olleet minulle aina äiskä ja iskä, eivät koskaan sijaisvanhemmat.

Mitä Care Day Merkitsee minulle?

Minusta on todella hienoa ja tärkeää saada juhlia sijaishuollonjuhlapäivää. Sijaishuolto merkitsee kuitenkin niin monelle, niin paljon, iloineen ja suruineen. Ennen kaikkea Care day edustaa minulle iloista, ja sijaishuoltoa kunnioittavaa ja arvostavaa juhlaa. Minulle henkilökohtaisesti tämä päivä edustaa niin paljon, etten saa kuvailtua tunnetta paperille, vaikka omasta mielestäni hyvä kirjoittaja olenkin. Uskon, että jokaisella, jota tämä juhlapäivä koskettaa on sydämessään sama fiilis, jota ei voi sanoin kuvailla.

Hyvää sijaishuollon juhlapäivää!

-Onnellinen sijaislapsi.