Perheystävällisyys syntyy toimivista käytännöistä ja jaetusta kulttuurista

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, VSLJ, tekee työtä alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Perheystävällisyys oli jo ennen Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan mukaan tuloa yhdistyksessämme jaettu arvo. Käytössä olivat esimerkiksi liukuva työaika ja laaja etätyömahdollisuus. Lähtökohdat kehittämistyölle olivat hyvät. Matkan varrella eteen tuli kuitenkin myös haasteita ja uutta opittavaa.

VSLJ on pieni, hieman yli kymmenen hengen organisaatio, joka jakautuu kolmeen eri toimintoon. Osa henkilöstöstä tekee asiantuntija- ja vaikuttamistyötä, osa asiakastyötä. Henkilöstössä on sekä vakituisia, osa-aikaisia, määräaikaisia että tuntityöntekijöitä. Organisaation koosta huolimatta työnkuvat ovat vaihtelevia ja toimintojen käytännöt erilaisia. Sijaistamisia oli aiemmin hankala järjestää, koska monessa asiantuntijatehtävässä toimenkuva on hyvin yksilöllinen.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman aikana pidempien poissaolojen varalle luotiin toimintamalli helpottamaan työmäärän jakamista sekä töihin paluuta. Lisäksi yhteisesti selkeytettiin jo luotua henkilöstöhallinnon käsikirjaa. Aloitimme kokeilun ruokatauon sisällyttämisestä työaikaan, mikä lyhentää työpäivän kokonaiskestoa.

VSLJ:ssä on sovittu perheystävällisille käytännöille seuranta. Esimerkiksi pidempien poissaolojen jälkeen tehdään toimintamallin onnistumisen arviointia. Ohjeistukset ovat tärkeä osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

Kehittämistyötä ohjelman aikana tehtiin tiimeissä, koko henkilöstön yhteisissä keskusteluissa ja anonyymien kyselyiden kautta. Yhteinen keskustelu ja kaikkien pääseminen samalle viivalle koettiin hyväksi etenkin korona-ajan jälkeen. Samalla huomasimme, että itsestään selvinä pidetyt asiat eivät ole selviä kaikille. Jo perheystävällisyyden käsite tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, ja perheystävällisyys liittyy työhyvinvointiin. Vahvasti lapsiin kytkeytyvässä organisaatiossa perhemuotojen erilaisuus ja laaja perhekäsitys oli tärkeää huomioida.

Mikä on riittävää kehittämistä? Mikä on riittävä määrä erilaisia ohjeistuksia? Miten koko henkilöstö saadaan sitoutumaan kehittämiseen ja ohjeistuksiin samalla tavalla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme ohjelman aikana.

Kehittämistyö on nimensä mukaisesti kehittämistä, minkä takia keskustelut pyörivät monesti sen ympärillä, mitä puuttuu. On kuitenkin tärkeää pysähtyä tarkastelemaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja vahvistamaan niitä. Itsestään selvinäkin pidetyt asiat kannattaa sanoittaa ääneen; kuten, että vapaa-ajalla voi sulkea puhelimen tai työajalla vastata tarvittaessa perheenjäsenen puheluun.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa oleminen on kehittämisprojekti. Perheystävällisyyden vahvistamisen tulee silti jatkua myös projektin jälkeen. Perheystävällisyys syntyy käytännön ohjeistusten ja seurannan lisäksi ennen kaikkea yhteisen kulttuurin luomisesta. Yksilölliset tarpeet tulee huomioida esimerkiksi erilaisin joustoin ja avoimen keskustelun kautta. Koko työyhteisöllä on perheystävällisen kulttuurin luomisesta myös kollektiivinen vastuu.

Salli Siltanen
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n koordinaattori

Teksti on alunperin julkaistu 13.11.2023 Väestöliiton blogissa.
Lue lisää Perheystävällinen työpaikka -ohjelmasta tästä linkistä.