Piirreresilienssi vanhempien mielenterveyden tukena

Miksi toiset selviytyvät vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset? Merkittävät vastoinkäymiset ovat yksittäisistä tekijöistä yleisimpiä mielenterveyden häiriöihin yhdistettyjä tekijöitä. Merkittävät vastoinkäymiset voivat olla yksittäisiä tapahtumia, kuten läheisen kuolema tai onnettomuus, tai pidempikestoisia, kuten vakava sairastuminen tai muu voimakas pitkittynyt kuormittava elämäntilanne. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan sairastu vastoinkäymisistä, vaan tilanteisiin sopeudutaan ja useissa tapauksissa niistä jopa omaksutaan uusia positiivisia ominaisuuksia.

Resilienssillä viitataan kykyyn kohdata ja sietää vastoinkäymisiä sekä palautua niistä. Arkikielessä resilienssi-termiä käytetään laveasti, ja jopa tieteellisessä tutkimuksessa sen määrittely on ollut kirjavaa. Yksi selitys termin ja käsitteen kirjavalle käytölle lienee se, miten moniulotteisesta konseptista on kyse. Resilienssi on ymmärrettävissä parhaiten prosessina, jossa biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja ekologiset tekijät ovat yhteydessä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Resilienssi ilmenee ja käsittääkin niin yksilöllisiä kuin yhteisöllisiä tekijöitä, ulottuen aina yksilöllisistä ominaisuuksista lähiympäristöön, yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.

Psykologi ja väitöskirjatutkija Viivi Mondolin on tutkinut väitöskirjassaan pienten lasten vanhempien piirreresilienssiä ja mielenterveyttä. Aihetta käsiteltiin Tiedosta toimeen -webinaarissa 6.5.2025. Tähän artikkeliin on koottu aiheen tärkeimmät kohdat ammattilaisten näkökulmasta.

Ymmärrä ainakin nämä piirreresilienssistä

Piirreresilienssillä viitataan yksilön ominaisuuteen, joka auttaa toipumaan, säilyttämään ja jopa kohentamaan mielenterveyttä silloin, kun elämässä kohtaa vastoinkäymisiä. Piirreresilienssi siis auttaa navigoimaan kuormittavissa tilanteissa ja niistä eteenpäin. Yksilön piirreresilienssi voi kehittyä hyvin erilaisia reittejä. Yleisesti ajatellaan, että resilienssin kehittyminen edellyttää vastoinkäymisistä selviytymistä, joka vahvistaa resilienssiä. Myös piirreresilienssissä tämä kehityskulku lienee keskeinen. Muita keskeisiä resilienssin kehittymiseen yhdistettyjä tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaalinen tuki sekä turvan kokemus.

Tutkimusten mukaan matala piirreresilienssi on systemaattisesti yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Tämä käy ilmi myös Mondolinin väitöskirjasta, jonka yhdessä tutkimuksessa osalla vanhemmista piirreresilienssi osoitti pysyvyyttä jopa kuuden vuoden seurannassa; vanhemmilla, joilla piirreresilienssi oli matalaa tai korkeaa, piirreresilienssi pysyi samalla tasolla kuuden vuoden seurannassa.

Alle on koottu ne asiat, jotka ammattilaisen tulisi ymmärtää piirreresilienssistä.

1.

Piirreresilienssillä viitataan yksilön ominaisuuteen, joka auttaa toipumaan, säilyttämään ja jopa parantamaan mielenterveyttä silloin, kun hän kohtaa elämässään vastoinkäymisiä. Piirreresilienssi on osa laajempaa resilienssikonseptia; resilienssi on multisysteeminen käsite, joka on ymmärrettävissä parhaiten prosessina, jossa biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja ekologiset tekijät ovat yhteydessä ja vuorovaikutuksessa keskenään.

2.

Korkea piirreresilienssi näyttää antavan suojaa mielenterveysongelmilta, kuten masennukselta ja ahdistukselta, sekä olevan yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen. Piirreresilienssin suojaava vaikutus on havaittu myös varhaisten haitallisten kokemusten (ACE-kokemukset) negatiivisia vaikutuksia vastaan, ja se on yhdistetty vähäisempään traumaoireiluun.

3.

Tutkimukset antavat viitettä siitä, että piirreresilienssissä on taipumusta pysyvyyteen, mutta myös alttiutta muutokselle. Erityisesti niillä, jotka raportoivat suhteellisen matalia tai korkeita piirreresilienssitasoja, taso näyttää säilyvän samankaltaisena ajan myötä.

4.

Koska piirreresilienssi osoittaa myös alttiutta muutokselle, tekee tämä siitä merkittävän kohteen muutostyöskentelylle. Keinoja piirreresilienssin vahvistamiseen on monia, ja sen systemaattinen huomiointi ja arviointi voivat auttaa tunnistamaan tätä kehittymistä tukevia tekijöitä sekä kohdentamaan resursseja näiden tekijöiden edistämiseen.

5.

Ammattilaisten, jotka kohtaavat vanhempia työssään, olisi hyödyllistä huomioida ja arvioida vanhempien piirreresilienssiä osana kokonaisvaltaista kohtaamista. Erityisen merkityksellistä piirreresilienssi voi olla poikkeavan kuormittavissa elämäntilanteissa, mutta myös tavanomaisessa arjessa.

Lisätietoja

Viivi Mondolin, väitöskirjatutkija, psykologi

• viikai@utu.fi
• LinkedIn

Tiedosta toimeen -webinaarit tuovat tutkittua tietoa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n, Turun yliopiston ja Heidekenin tiedekummien yhteisissä Tiedosta toimeen -webinaareissa tuodaan tutkittua tietoa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Webinaarit jatkuvat syksyllä 2025 – liity webinaarien postituslistalle täältä, niin saat tietoa tulevista webinaareista suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää Tiedosta toimeen -webinaareista ja tutustu aiempiin webinaaritallenteisiin täältä.