Uskallamme puhua, kestämme kuulla! Nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisy

Uskallamme puhua, kestämme kuulla! – Nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisy on uusi MLL Varsinais-Suomen piirin hanke, jossa lisätään lasten, nuorten ja aikuisten tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä, ennaltaehkäistään seksuaalista häirintää ja madalletaan puheeksi ottamisen kynnystä sekä lisätään tietoisuutta myös siitä, miten lapsi tai nuori voi saada apua kohdattuaan seksuaalista häirintää.

Huolesta hankkeeksi

Syksyllä 2017 saimme yhteydenoton yläkoululta, jonka rehtorin tietoon oli tullut netissä tapahtunut alaikäiseen nuoreen kohdistunut seksuaalinen häirintä. Pohdimme yhdessä koulun henkilöstön kanssa, miten jatkossa voisi ennaltaehkäistä vastaavia tapahtumia sekä ottaa asiaa puheeksi. Yhteistyössä toteutettiinkin syksyn aikana koulutukset aiheesta sekä oppilaille, vanhemmille että opetushenkilökunnalle. Koulutukset koettiin onnistuneiksi ja saimme niistä paljon hyvää palautetta niin oppilailta, opetushenkilökunnalta kuin vanhemmiltakin.

Vuoden aikana saimme monta uutta yhteydenottoa liittyen erilaisiin kouluissa ja netissä tapahtuneisiin seksuaalisen häirinnän tapauksiin. Mediassa velloi samaan aikaan Me too -kampanja ja keskustelut seksuaalisesta häirinnästä. MLL:llä pohdimme, miten saisimme tärkeän keskustelun siirrettyä myös arkeen ja käytäntöön ja pääsisimme laajemmin ennaltaehkäisemään ikäviä kohtaamisia sekä netissä että kasvotusten. Ajatus laajemmasta seksuaalisen häirinnän hankkeesta lähti itämään ja iloksemme keväällä 2018 saimme tiedon AVI:n hankkeelle myöntämästä tuesta.

Elokuussa 2018 käynnistimme Uskallamme puhua, kestämme kuulla! Nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisy -hankkeen, jonka tiimoilta jalkaudumme tulevan vuoden aikana sekä ylä- että toisen asteen kouluihin ja oppilaitoksiin kouluttamaan ja kohtaamaan oppilaita, vanhempia sekä opettajia.

Seksuaalinen häirintä ilmiönä

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.(1)

THL:n toteuttaman kouluterveyskyselyn (2017) mukaan seksuaalista häirintää on kokenut joka kolmas peruskouluikäisistä ja toisella asteella opiskelevista tytöistä. Yläkouluikäisistä pojista 12% ja toisen asteen opiskelijapojista 8% oli kokenut seksuaalista häirintää.(2) Suurin osa koetusta seksuaalisesta häirinnästä tapahtuu netissä tai julkisilla paikoilla. Helsingin Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa (2016) oli mukana 9. luokan oppilaita eri puolilta Suomea. Tutkimustulokset osoittivat, että 10% tytöistä ja 2% pojista oli joutunut aikuisen tekemän seksuaalisen häirinnän kohteeksi.(3) Yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa seksuaalisesta häirinnästä on kuitenkin haasteellista löytää, mikä johtunee siitä, että aihe on monille seksuaalista häirintää kokeneille arka ja hyvin henkilökohtainen. Siihen saattaa liittyä myös paljon häpeää ja toisaalta myös tekijälle ja uhrille häirinnän raja saattaa olla hämärä.

Seksuaalinen häirintä digitaalisissa medioissa

Pelastakaa Lapset ry. toteutti seksuaalisesta häirinnästä ja siihen liittyvästä kiusaamisesta selvityksen (2018), jossa selvitettiin 12-17-vuotiaiden lasten kokemaa seksuaalista häirintää. Verkkopohjaiseen kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 3210 yläkoululaista ja lukioikäistä lasta.(4) Selvityksen mukaan seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa on 12-17-vuotiaiden lasten ja nuorten mukaan varsin yleistä.

Digitaalisessa mediassa seksuaalinen häirintä sisältää seksuaalissävytteisten sivustojen, kuvien, videoiden, kommenttien ja viestien jakamista. Häirintä on tyypillisesti toistuvaa, mutta myös yksittäinen tai huumoriksi tarkoitettu tahaton teko tai toiminta voi täyttää seksuaalisen häirinnän tunnusmerkistön laissa. Joskus nuori saattaa jakaa itse seksuaalista materiaalia vapaaehtoisesti vaikkapa seurustelusuhteessa. Seksuaalisesti rohkean ja paljastavan kuvamateriaalin harkitsematon jakaminen netissä lisää kuitenkin merkittävästi häirinnän ja kaltoinkohtelun riskiä. Seksuaaliseen häirintään voi liittyä myös kiusaamista. On tärkeää, että nuori ymmärtää oman vastuunsa myös netissä toimiessaan ja ymmärtää, että mikäli seksuaalisten kuvamateriaalien lähettämiseen liittyy painostamista ja kiusaamista, voi teko täyttää seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit laissa. (5)

Pelastakaa Lapset ry:n selvityksessä kävi ilmi, että on varsin yleistä, että lapset ja nuoret näkevät myös toisiin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista digitaalisessa mediassa (6). Häirintä kohdistuu useimmin tyttöihin kuin poikiin ja se ja siihen liittyvän kiusaamisen mielletään olevan yleisimmin vitsailua. Merkittävä osa lapsista ja nuorista kuitenkin pitää tekoja loukkaavina. Pojista kolmannes ja tytöistä n.25% piti hyväksyttävänä pyytää alastonkuvia tai videoita tyttö- tai poikaystävältä. Lukioikäisistä tytöistä noin puolet ja pojista n. 60% hyväksyi seksuaalisten kuvien lähettämisen. Nuorten asenteissa ja toiminnassa on kuitenkin nähtävissä ristiriitaa. Vaikka nuorista 90% koki, että toisilta saatua vähäpukeista kuvaa tai videota ei saa lähettää eteenpäin, niin kuitenkin n. 30% oli saanut puhelimeensa jonkun alastonkuvia tai videoita, tai nähnyt seksuaalissävytteisen kuvamateriaalin jakamista sosiaalisen median ryhmäkeskusteluissa.

Jokaisella on oikeus loukkaamattomuuteen – Mediakasvatustyö MLL:llä

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus (7). Se luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne. Lapsilla on oikeus tulla suojelluksi kaikenlaiselta väkivallalta, seksuaaliselta riistolta ja häirinnältä.(8) Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle myös perusoikeuksia. Laki määrää, että jokaista tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä ja yhdenvertaisina. Jokaisella on myös oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Aikuisen on tärkeää tiedostaa, että lapsella on oikeus lapsen oikeuksien toteutumiseen myös mediakulttuurissa ja digitaalisissa ympäristöissä. MLL:n mediakasvatustyö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia monialaisesti.(9) Mediakasvatus, seksuaalikasvatus ja turvataitokasvatus sisältävät paljon yhteisiä rajapintoja ja niiden avulla vahvistetaan nuoren omia voimavaroja ja itsemääräämisoikeutta, lisätään tietoa lapsen oikeuksista ja tuetaan myös tunnetaitojen ja omanarvontunnon kehittymistä. Itsensä tuntemisen, omien rajojen ja niiden puolustamisen lisäksi nuoren on opittava myös kunnioittamaan toisten asettamia rajoja. Nuoruudessa koetun sukupuolisen häirinnän ja väkivallan on arvioitu olevan yksi vakavimmista uhriutumisen muodoista, kun huomioidaan teosta aiheutuvat seuraukset (10).

Lapsen oikeus - aikuisen velvollisuus

Lapsen oikeuksien sopimuksen 19. artiklan mukaisesti sopimusvaltioilla on velvollisuus ryhtyä koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta mm. seksuaaliselta hyväksikäytöltä (11). MLL järjestää vanhemmille sekä lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille mediakasvatustilaisuuksia ja vanhempainiltoja. Myös ammattikasvattajille ja erilaisille lasten ja nuorten kanssa toimiville yhteisöille ja yrityksille järjestetään koulutusta ja tuotetaan aineistoja mediakasvatuksen tueksi. Lapsille ja nuorille myönteisen mediakulttuurin rakentumista tuetaan työskentelemällä yhteistyössä toimialan ja erilaisten verkostojen kanssa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ensisijainen mediakasvatusvastuu on vanhemmilla. Lapsen oikeudet voidaan kääntää aikuisten velvollisuuksiksi. Aikuisten tulisi ohjata ja tukea lasten ja nuorten mediankäyttöä ja huolehtia lapsen ja nuoren mediakasvatuksesta.

Uskallamme puhua, kestämme kuulla! – hankkeella ennaltaehkäistään seksuaalista häirintää

Pelastakaa Lapset ry:n seksuaalisen häirinnän ja siihen liittyvän kiusaamisen selvityksessä (2018) kävi ilmi, että lasten ja nuorten mielestä kouluissa ja oppilaitoksissa ei tarjota riittävästi tietoa ja toimintaohjeita seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalissävytteisen kuvamateriaalin jakamisesta digitaalisessa mediassa. Lapset ja nuoret kertovat saaneensa vain vähän tietoa seksuaaliseen häirintään liittyvästä lainsäädännöstä, sekä siitä miten ja minne mahdollisesta seksuaalisesta häirinnästä voisi ilmoittaa. Huolestuttavaa oli, että vain hieman yli 10% yläkouluikäisistä ja vain 4% lukioikäisistä kertoisi seksuaalisesta häirinnästä aikuiselle (12). Myös opettajilla on liian vähän tietoa ja ymmärrystä käsitellä oppilaiden kokemaa seksuaalista häirintää.

Uskallamme puhua, kestämme kuulla! – Nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisy -hankkeessa lisätään lasten, nuorten ja aikuisten tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä, ennaltaehkäistään seksuaalista häirintää ja madalletaan puheeksi ottamisen kynnystä sekä lisätään tietoisuutta myös siitä, miten lapsi tai nuori voi saada apua kohdattuaan seksuaalista häirintää. Tärkeää on myös vahvistaa nuoren mediakompetenssia ja edellytyksiä toimia sosiaalisissa medioissa, sillä nuoret jakavat paljon seksuaalissävytteistä materiaalia sekä itsestä että muista netissä, sosiaalisissa medioissa ja erilaisissa digitaalisissa alustoissa.

Nuorten seksuaalisen ehkäisyn kannalta on tärkeää, että uskallamme puhua ja käsitellä haastavia teemoja. Ja nuorten parissa työskentelevien on erityisen tärkeää kartuttaa tietoisuutta, minkälaisia muotoja seksuaalinen häirintä nykyteknologioilla on mahdollista. Ja meidän kaikkien on vahvistettava kykyämme kestää kuulla!

Paula Aalto
Hankekoordinaattori, mediakasvattaja ja nuorisotyönkouluttaja
MLL Varsinais-Suomen piiri

Seuraa hankkeen edistymistä MLL Varsinais-Suomen piirin sivuilta.