Vanhempi, olethan tietoinen siitä, missä ja miten lapsesi viestii kännykällään?

WhatsApp-sovellus on toimiva kanava yhteydenpitoon ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Sovellusta käyttävät niin lapset, nuoret kuin vanhemmatkin. WhatsApp-ryhmissä piilee kuitenkin ilmiö, joka huolestuttaa monia vanhempia, lasten kanssa työskenteleviä aikuisia sekä useaa lasta ja nuorta itseään. Yhä nuoremmat lapset saattavat kuulua WhatsApp-ryhmiin, joissa on riski altistua materiaaleille, jotka eivät heille kuulu eivätkä sovi. Materiaalia on saatavilla runsaasti ja helpommin kuin ennen, ja some tuo huomattavasti uusia ulottuvuuksia siihen, miten tieto lasten ja nuorten keskuudessa leviää.

On olemassa ryhmiä, joihin jokainen ryhmäläinen voi lisätä kavereitaan ja tuttujaan. Joissain WhatsApp-ryhmissä on lukuisia jäseniä, jotka eivät reaalimaailmassa tunne toisiaan. Näihin ryhmiin voi päästä esimerkiksi ryhmän ylläpitäjän jollakin toisella alustalla jakaman linkin kautta. Usein näihin ryhmiin löytävät myös henkilöt, joiden mielestä on hauskaa jakaa esimerkiksi seksuaaliväkivaltaista materiaalia lapsista tai teloitusvideoita Lähi-idästä. Koska ryhmän jäsenistä ei pidetä mitään kontrollia, jäsenenä voi olla myös alakouluikäisiä lapsia. Yksi saattaa rohkeasti kertoa asiattomuuksista vanhemmilleen, toinen jää miettimään näkemäänsä yksin, kun taas joku tallentaa materiaalin ja jakaa sitä omissa yhteisöissään esimerkiksi koulussa.

Altistuminen lapselle vahingolliselle aineistolle

Osalle materiaalit aiheuttavat suurta hämmennystä sekä ahdistusta, jota lapsen on hyvin vaikea sanallistaa. Kehitystasoon nähden esimerkiksi liian aikainen seksin näkeminen saattaa pelottaa ja järkyttää, eikä lapsi pysty käsittelemään näkemäänsä. Lapsi voi ajatella, että kyse on jostain salaisesta ja vähän nolostakin jutusta, mikä tekee kertomisesta vaikeampaa. Porno saattaa näyttää lapsen silmin väkivallalta ja antaa vääränlaisia käsityksiä seksistä.

Kun lapset altistuvat materiaalille, jota he eivät ymmärrä, he reagoivat siihen eri tavoin. Joillain lapsilla reagointi näkyy ulospäin esimerkiksi keskittymisvaikeuksina tai levottomuutena, joka ilmenee muun muassa seksuaalissävytteisillä kommenteilla, joita kirjoitetaan toisille omissa yhteisöissä. Se, mitä lapsille kuulumaton aineisto aiheuttaa on yksilöllistä, mutta ikätaso ja kehitys huomioiden ilmiö on otettava vakavasti.

Vanhempi lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaajana

Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1. luvun 1. pykälä) perustuen vanhemmalla on oikeus valvoa lapsensa toimintaa, jos se on tarkoituksenmukaista lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jos vanhemmalla on perustellusti herännyt huoli lapsesta ja tämän hyvinvoinnista, on vanhemmalla tarvittaessa oikeus valvoa puhelimen käyttöä. Tämä ei tarkoita säännöllistä puhelimen tarkistamista, koska lapsellakin on oikeus omaan yksityisyyteensä ja viestintäsalaisuuteensa.

Vanhemmalla tulee olla kärsivällisyyttä keskustella lapsen kanssa ja perustella oma huolensa, jolloin lapsen on helpompi ymmärtää, miksi näin toimitaan. Vanhempien ja lasten välisen luottamuksen edellytyksenä on avoimuus, jolloin lapsi voi itse kertoa epäilyttävistä yhteydenotoista. Puhelimen tarkastaminen salaa ei ole hyvä taikka suositeltava vaihtoehto luottamuksen säilyttämiseksi. Vanhemman on myös hyvä muistaa, että lasta ei saa lähteä tuomitsemaan tai häpäisemään tilanteessa, jossa lapsen puhelimesta löytyy jotakin huolestuttavaa.

Verkkomaailmassa pätevät vanhemmille samat ohjeet, kuin reaalimaailman valvonnassa – pienemmän lapsen tekoja ja menemisiä pitää valvoa tarkemmin kuin vanhemman lapsen, jolle pitää antaa mahdollisuus myös itsenäistymisen harjoitteluun aikuisuuden lähestyessä. Koemme, että lasten netin käyttöön toimiva apu olisi lasten ja vanhempien ohjeistus sekä tiedottaminen riittävän varhain. Vanhempien ja koulun tulisi puhua entistä enemmän lapsille netin pelisäännöistä rakentavaan sävyyn, ei tuomitsevasti. Lapsille on hyvä kertoa, mitä voi jakaa ja mistä asioista pitää ilmoittaa aikuiselle.

Toivomme, että vanhemmat pyrkisivät aktiivisesti olemaan tietoisia siitä, mihin ryhmiin ja yhteisöihin heidän lapsensa kuuluvat, sekä millaista kirjoittelua ryhmässä on. Kun asioista on puhuttu kotona jo etukäteen, lapsen kynnys kertoa hämmentävästä materiaalista aikuiselle madaltuu ja sekä lapsen että vanhemman on helpompi keskustella aiheesta uudestaan.

Karoliina Kallio, koordinaattori, KM
Linkki-toiminta, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Tuomas Lindholm, vanhempi rikoskonstaapeli
Lasten ja nuorten tutkintayksikkö / Seksuaalirikokset

Teksti on julkaistu Turun Sanomissa 15.2.2020

Lue lisää aiheesta: Linkki-vinkki ”Missä on nuori, missä on nuori? Somessahan minä, somessahan minä.” 

 

Julkaistu: 10.03.2020