Varsinais-Suomesta on mahdollista rakentaa maan lapsiystävällisin hyvinvointialue

Varsinais-Suomen hyvinvointialue eli Varha aloitti toimintansa vuoden alussa. Miten siirtyminen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen järjestävälle hyvinvointialueelle näkyy lasten, nuorten tai lapsiperheiden arjessa? Monella ei vielä mitenkään, mutta taustalla tapahtuu paljon, sillä uuden kokonaisuuden rakentaminen on edelleen käynnissä. Tulevaisuuden palveluihin vaikuttavia päätöksiä ja ratkaisuja tehdään nyt.

Varsinais-Suomen lasten hyväksi otettiin olennainen askel Varhan aluevaltuuston vuoden ensimmäisessä kokouksessa, kun koko valtuusto asettui tukemaan aloitetta kansallisen lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta. Tämän päivän polarisoituneessa politiikassa puoluerajat ylittävä tuki alueen lasten hyvinvoinnin edistämiselle on merkittävää.

Kansallinen lapsistrategia ei tarkoita vain ylätason lupauksia, vaan se on myös valtakunnallisella tasolla yli puoluerajojen valmisteltu asiakirja siitä, miten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista edistetään käytännössä yli hallituskausien. Tavoitteena on lapsi- ja perhemyönteinen, kaikkien lasten Suomi.

Aloitteen taustalla on täysin uudenlainen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen (VSLJ) vaikuttajakummitoiminta. Yhdeksän vaikuttajakummia ovat aluevaltuutettuja, jotka edustavat kukin tahoillaan omaa valtuustoryhmäänsä. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa Varsinais-Suomesta koko Suomen lapsiystävällisin hyvinvointialue. Lapsistrategia luo osaltaan mahdollisuudet tavoitteen toteutumiselle.

Kansallisella tasolla lapsistrategian toimeenpano tarkoittaa käytännössä muun muassa ammattilaisten kouluttamista laajasti eri teemoista liittyen esimerkiksi lapsen oikeuksiin, syrjinnän poistamiseen tai lasten suojeluun väkivallalta.

Lisäksi esimerkiksi kartoitetaan mielenterveystyön kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä sekä luodaan toimintamalli tukemaan lasten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kansallisen lapsistrategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa myös lapsivaikutusten arviointia sekä lapsibudjetointia kaikilla hallinnon tasoilla. Kysymys on siis sekä uuden kehittämisestä että vanhan ja toimivan vakiinnuttamisesta.

Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan myös alueellisesti. Varsinais-Suomessa oli vuonna 2021 lähes 84 800 alle 18-vuotiasta lasta. Tällä hetkellä kaikkien lasten oikeudet eivät toteudu. Alueella työskentelee suuri joukko ammattilaisia, mutta apu ei silti aina tavoita sitä tarvitsevia tai ole tehokasta ja yhdenvertaista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla helposti kaikkien saatavilla riippumatta asuinalueesta tai esimerkiksi sosioekonomisesta asemasta. Apua tarvitseva joutuu liian usein itse johtamaan avun tarvettaan, ja järjestelmä on monesti niin kompleksinen, että myös auttavan ammattilaisen asema on haastava.

Kansallisella tasolla on tunnistettu, että lapsistrategian toimeenpanon onnistuminen vaatii resursseja, osaamista sekä laaja-alaista yhteistyötä. Aidosti lapsi- ja perhemyönteinen Varsinais-Suomi edellyttääkin kaikkien sektoreiden eri toimijoiden yhteistyötä lasten hyvinvoinnin eteen.

Hyvinvointialue tuo mukanaan mahdollisuuden luoda uudenlaisia yhteistyörakenteita ja palvelupolkuja, joissa eri sektoreita edustavat ammattilaiset työskentelevät yhteisen tavoitteen sekä yhteisen asiakkaan eteen. Esimerkiksi VSLJ:n jäsenjärjestöt kohtaavat vuosittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja vanhempia. Lastensuojelujärjestöjen lisäresurssin hyödyntäminen alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on siis olennaista avun tehokkaassa tarjoamisessa.

Toimiva yhteistyö usean eri toimijan välillä vaatii ennalta sovittuja rooleja, sopimuksia ja tietopohjaa. Keskiössä on jo rakennus- ja strategiavaiheessa oltava lapsi – unohtamatta, että lapset ovat osa perheitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on keskeistä tukea myös vanhempia ja tarvittaessa koko perhettä.

Vaikuttavampi apu alueen lapsille ja nuorille ei välttämättä vaadi suuria taloudellisia panostuksia, vaan uudenlaisia toimintatapoja ja käytäntöjä. Sektorien välisellä yhteistyöllä Varsinais-Suomesta on mahdollista rakentaa aidosti lapsen oikeuksia toteuttava, lapsen edun huomioiva ja lasten sekä nuorten ääntä kuunteleva, Suomen lapsiystävällisin hyvinvointialue.

Miia Hänninen
toiminnanjohtaja
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Kirjoitus on julkaistu  alunperin Turun Sanomien Puheenvuoro-osastolla 24.2.2023