Uutiset  ·  10.9.2025

Viisi tutkittua keinoa lisätä hyvinvointia

Päättäjillä niin kunnissa kuin hyvinvointialueella on suuri valta ja vastuu siinä, miten asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan. Koostimme viisi ajankohtaista asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa niin hyvinvointialueella kuin kunnissa. Näillä keinoilla voidaan tutkitusti parantaa ihmisten hyvinvointia ja tuottaa pitkällä tähtäimellä myös säästöjä.

1. Peruspalveluiden saatavuuteen panostamalla ehkäistään pahoinvointia

Tutkimuksissa on tunnistettu, että palveluiden ja niiden saatavuudella ja saavutettavuudella on merkitystä asuinalueen asukkaiden hyvinvoinnille palveluiden käyttöasteesta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo palvelun hyödyntämisen mahdollisuus lisää hyvinvointia.

Vertailtaessa erilaisia alueita keskenään palveluiden lisäksi jo pelkkä julkisten tilojen tai puistojen olemassaolo parantaa asukkaiden hyvinvointia riippumatta siitä, minkä verran näitä hyödynnetään. Asuinalueen palveluiden merkitys on tunnistettu hyvinvoinnille erityisesti lapsiperheissä ja ikäihmisten keskuudessa. Tutkimusten mukaan ne voivat kompensoida yksilön tai kotitalouden resurssien riittämättömyyttä, jolloin niillä on ollut köyhyyskokemuksia lieventävä vaikutus.

Tutkimusten mukaan palveluiden karsiminen ei ainoastaan vaikuta heikentävästi hyvinvoinnin kokemuksiin, vaan voi myös lisätä nuorten häiriökäyttäytymistä. Tutkimuksissa on saatu esimerkiksi viitteitä siitä, että palvelujen ja viheralueiden saatavuus ja saavutettavuus voivat lisätä perheiden hyvinvointia ja ehkäistä lasten kaltoinkohtelua ja sijaishuollon tarvetta. Tämän perusteella lähipalveluiden supistaminen saattaa siis siirtää kuluja palveluiden tuottamisesta häiriökäyttäytymisestä ja pahoinvoinnista aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin aineellisiin ja henkisiin kustannuksiin.​

Tutkimuslähteitä

2. Suhdeperustaisuudella voidaan lisätä työn vaikuttavuutta

Tutkimusten mukaan asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde on työn tuloksellisuuden kannalta keskeinen tekijä. Yhteistyösuhde on merkityksellinen niin sosiaali- ja terveysalan palveluissa kuin esimerkiksi kasvatusalalla opettajan ja oppilaan välillä.

Työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen on tutkimuksissa havaittu olevan sidottu samanaikaisesti sekä ammatillisen että läheisen ihmissuhteen normeihin. Käytännössä suhde työntekijään vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin monin eri ja toisiinsa kietoutuvin tavoin, mutta siitä huolimatta asiakaskokemusten mukaan muutoksia tulee usein, äkillisesti ja ne ovat huonosti käsiteltyjä. Pahimmillaan suhteen päättyminen voi jopa kumota suuren osan saavutetuista positiivista kokemuksista ja muutoksista.

Ammatillisissa suhteissa merkityksellisiksi on tunnistettu vuorovaikutuksen tunne, kuten emotionaalinen tuki, myötätunto, ymmärretyksi tuleminen ja pyrkimys auttaa sekä vuorovaikutuksen tapa, kuten ammattiroolin ylittävä ihmisyys, saatavuus, jatkuvuus ja vaikuttavuus. Näin ollen suhdeperustaisuuden eli asiakkaan ja työntekijän välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen hyödyntäminen edellyttää asiakaslähtöisistä tarpeista lähtöisin olevia tukisuhteita, työntekijöiden pysyvyyden vahvistamista sekä palveluprosesseista epätarkoituksenmukaisten katkosten karsimista.​

Tutkimuslähteitä

3. Nuorten mielenterveyttä vahvistetaan lisäämällä toivoa ja tukea

Tutkimusten mukaan joka viides lapsista ja nuorista maailmanlaajuisesti kokee mielenterveyden haasteita. Lasten ja nuorten mielenterveyden yksilöllisten haasteiden lisäksi keskeisessä osassa ovat yhteiskunnallisina tekijöinä suorituspaineet, ilmastonmuutos, sosioekonomiset haasteet, kiusaaminen ja sen laajentuminen myös sosiaaliseen mediaan.

Tutkimusten perusteella olisi tärkeää erottaa mielenterveyshäiriöt ja reagointi esimerkiksi ympäristöhaasteisiin, kiusaamiseen tai suorituspaineisiin toisistaan. Näistä ensimmäinen vaatii terveydenhoitoa ja jälkimmäinen yhteiskunnallisia toimia. Tutkimusten mukaan on tärkeää panostaa sekä hoitoon että ehkäisyyn, ja hyödyksi olisi vahvistaa vanhempien taitoja tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä tunnistaa liikunnan merkitys fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös mielen hyvinvointiin.

Tutkimusten mukaan tärkeitä nuorten suojaavia tekijöitä ovat toivo ja unelmat. Mikäli tulevaisuudesta tulee näköalatonta, siitä tulee samalla ahdistavaa.​ Toivoa voidaan luoda esimerkiksi lisäämällä nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, huomioimalla päätöksenteossa ilmastonäkökulma, kiusaamiseen puuttumalla sekä poistamalla eriarvoisuuden luomia esteitä unelmien saavuttamiselle.

Tutkimuslähteitä

4. Koulun aikuisten työhyvinvoinnilla vaikutetaan oppilaiden hyvinvointiin

Tutkimuksissa kouluissa on tunnistettu sekä hyvinvoinnin suojaavia että riskitekijöitä. Myönteiseksi on tunnistettu luokkatyörauha, liikuntamahdollisuudet, tukioppilastoiminta sekä viheralueet. Tutkimusten mukaan erityisesti kouluilmapiirillä ja luodulla koulukulttuurilla on tärkeä merkitys sekä opettajien työhyvinvoinnille että oppilaiden hyvinvoinnille.

Opettajien hyvinvointia parantamalla voidaan tutkimusten mukaan parantaa myös oppilaiden hyvinvointia. Opettajien hyvinvointiin taas vaikuttaa keskeisesti koko koulussa työskentelevien aikuisten välinen työilmapiiri. Näin ollen esimerkiksi oppilashuolto tukee paitsi oppilaita myös osana työyhteisöä vaikuttaa henkilökunnan hyvinvointiin. Koulun aikuiset voivat siis edistää oppilaiden hyvinvointia voimalla itse hyvin ja tukemalla oppilaisen lisäksi toisiaan. Kouluhyvinvointi on merkittävässä osassa myös oppimisessa, sillä se vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja tutkimusten mukaan jopa esimerkiksi lukutaitoon. Vaikutus kestää vuosia eteenpäin ja tukee parhaimmillaan esimerkiksi peruskoulun jälkeen toisen asteen opintojen läpäisyä.

Tutkimuksissa on tunnistettu, että koulun pieni koko on yhteydessä kokemukseen kouluun kuulumisesta ja tämän vuoksi esimerkiksi väkivaltaa esiintyy vähemmän pienissä kouluissa. Lisäksi tutkimusten mukaan pieni koulu voi kuulumisen kokemuksen myötä kannatella lapsen ja nuoren mielen hyvinvointia, mitä vaikutusta suuremmalla koululla ei samalla tavalla ole. Vaikka oppimisen kannalta keskustellaan ensisijaisesti luokkakoosta, on koulun koko merkityksellinen oppilaiden hyvinvoinnin osalta.

Tutkimuslähteitä

5. Ilmahygieniaan panostamalla vähennetään sairastamista ja poissaoloja

Tutkimusten mukaan long covidin esiintyvyys lapsilla on noin 4 % ja aikuisilla noin 10 %. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin jokaisessa 20 oppilaan luokassa on yksi long covidista kärsivä ja joka kymmenennen vanhemman voimavarat ovat tavallista rajatummat sen seurauksena.

Toistuvat koronainfektiot vaikuttavat immuunijärjestelmään ja lisäävät riskiä long covidille, muille infektiosairauksille ja myös kroonisille autoimmuunisairauksille. Long covid aiheuttaa fyysisiä, psyykkisiä tai neurologisia ongelmia, jotka ilmenevät väsymyksenä, hengitysvaikeuksina, päänsärkyinä, lihaskipuna, suolisto-oireina ja kognitiivisina vaikeuksina. Lisäksi osaksi long covidia on tunnistettu psyykkisinä oireina ahdistusta, masennusta, mielialan vaihteluita ja ärtyneisyyttä. Nämä haasteet voivat johtaa mm. koulupoissaoloihin, työpoissaoloihin ja sosiaaliseen vetäytymiseen.

Kansainvälisissä tutkimuksissa yhdeksi tärkeimmäksi infektioiden ehkäisykeinoksi on tunnistettu ilmavälitteisten tartuntojen hillitseminen hiilidioksidimittauksilla, tehokkaalla ilmanvaihdolla ja tarvittaessa ilmanpuhdistuksella. Monessa maassa nämä keinot on jo otettu käyttöön kouluissa, terveydenhuollossa ja julkisissa tiloissa. Tutkimusten mukaan hyvä ja puhdas ilma paitsi ehkäisee infektiotartuntoja myös parantaa työ- ja koulusuorituksia. ​

Tutkimuslähteitä