Uutiset, Blogi · 28.3.2023
Lapsivaikutusten arviointi osaksi hyvinvointialueen toimintaa
Sosioekonomisten ryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on kaventaa väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Tämä ei onnistu, jos emme käännä huomiotamme lapsiin ja nuoriin, sillä hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa.
Jotta hyvinvointialue voi täyttää velvoitteensa varmistaa yhdenvertaiset, yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, on ymmärrettävä lapsuuden ja nuoruuden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden rakentumisessa. Tarvitaan vahvaa panostusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja erityispalveluihin. Tämä edellyttää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimintaa, jossa vaikutusten arviointi on keskeinen väline.
Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen
Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Hyvinvointialueita ja kaikkia muita julkisen hallinnon toimijoita velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut lakina voimassa Suomessa vuodesta 1991 lähtien. Sopimus edellyttää, että lapsiin kohdistuvissa päätöksissä lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Yleisesti lapsia tai lapsiryhmiä koskevissa asioissa lasten edut selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla päätökset voidaan tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen on lain 7 §:n mukaan otettava päätöksissään huomioon niiden arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
Lapsivaikutusten arviointi ei rajoitu vain sellaisiin asioihin, jotka kohdistuvat yksinomaan lapsiin ja lapsiperheisiin, vaan on huomioitava myös yleisesti hyvinvointialueen asukkaisiin ja palvelujen käyttäjiin kohdistuvien päätösten vaikutukset lapsiin, esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa koskevat ratkaisut tai palvelujen toteuttamista koskevat linjaukset ja päätökset.
Hyväksyessään sote-uudistuksen eduskunta edellytti, että lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia kehitetään siten, että ne voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä. Lapsibudjetoinnilla voidaan ennakoida, minkälaisia vaikutuksia määrärahoilla on lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Siinä voidaan tarkastella myös sitä, mitä talousarvion määrärahoilla on aikaansaatu.
Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsilla ja nuorilla on paljon hyvinvointialueen päätöksenteon ja toiminnan kannalta tärkeää tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kysymällä suoraan lapsilta ja nuorilta. Esimerkiksi lasten ja nuorten kokemukset palveluista ovat tärkeitä hyvinvointialueen päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.
Kansallinen lapsistrategia edistää lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia
Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin edistäminen ovat kansallisen lapsistrategian toimeenpanon keskeisiä tavoitteita. On tärkeää, että strategia integroidaan myös hyvinvointialueiden ja kuntien työhön. Hyvänä esimerkkinä tästä on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toiminta, jonka aluevaltuustossa tehtiin äskettäin aloite kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta hyvinvointialueella. Aloitteen mukaan kansallisen lapsistrategian alueellisesta toimeenpanosta tulee huolehtia osana hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa ja palvelustrategiaa ja näin edistää lapsen oikeuksia kunnioittavan, lapsi- ja perhemyönteisen hyvinvointialueen rakentumista. Aloite hyväksyttiin aluevaltuustossa ja kaikki läsnäolleet valtuutetut allekirjoittivat sen.
Lapsistrategian toimeenpanossa on laadittu lapsivaikutusten arvioinnin ohjeet hyvinvointialueille ja kunnille. Näissä ohjeissa tarkastellaan myös lapsibudjetointia sekä lasten ja nuorten kuulemista. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat myös mukana omana kokonaisuutenaan lapsistrategian ja eOppivan toteuttamassa lapsen oikeusien verkkokoulutuksessa. Laajemmin lapsivaikutusten arviointia on käsitelty lainvalmistelijoille suunnatussa lapsivaikutusten arvioinnin käsikirjassa, jota voi hyödyntää myös hyvinvointialueilla.
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, kansallinen lapsistrategia
Lue lisää
Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa
Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille
Lapsen oikeudet – Työkaluina lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi -verkkokoulutus
