Uusi pala LAPE-palapeliin: Perheet keskiöön

Järjestöt ja seurakunnat ovat olleet valtakunnallisesti varsin vaihtelevasti mukana perhekeskustoiminnan kehittämisessä, vaikka kolmas sektori tuottaa paljon toimintaa ja palvelua perheiden arkeen. Miten saadaan järjestöt mukaan LAPE-kehittämistyöhön? Lastensuojelun Keskusliitto kutsui jäsenjärjestöjään, Emma & Elias -ohjelman järjestöjä ja muita kiinnostuneita järjestöjä pohtimaan, haetaanko yhdessä rahoitusta omalle perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishankkeelle. Tarve ja yhteinen näkemys oli vahva – resurssia kehittämistyöhön tarvitaan.

Samaa mieltä oli STEA myöntäessään Perheet keskiöön -hankkeelle kolmivuotisen rahoituksen (2018-2020). Yhteisellä lisäresurssilla on tavoitteena edistää järjestöjen kiinnittymistä perhekeskustoimintaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen ja arvioinnin kehittämisen keinoin. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten Lape-hankkeiden (Lupa auttaa!) ja järjestöt 2.0 –hankkeiden (JärjestöSotehanke 113) kanssa. Mukana on yli 50 järjestön osaaminen ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi valtakunnallista yhteistyötä ja kuuteen maakuntaan on palkattu 50% järjestöagentti.

Osallisuus ja kohtaaminen

Perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja muutosprosessissa perheiden osallisuus on keskeisessä asemassa. Jokainen haluaa tulla perhekeskukseen tai kohtaamispaikkaan, jossa tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Merkityksellisyyden tunne vahvistaa osallisuuden tunnetta ja sitoutumista yhteisöön. Toiminnan pitäisi aina pohjautua perheiden tarpeille. Tarjotaan palvelua ja toimintaa jolle on juuri tässä ajassa kysyntää. Lapsi- ja perhejärjestöillä on vahvaa asiantuntemusta monesta perhearjen näkökulmasta ja monessa kohtaa rooli on vahva perheiden osallisuuden vahvistajina. Tätä osaamista tarjotaan yhteisiin kehittämispöytiin

Entä käytännössä?

Työtä tehdään koko maakunnan alueella. Isoimmat paukut kohdennetaan vuonna 2018 Vakka-Suomeen, koska positiivinen rakennemuutos tuo alueelle koko ajan uusia perheitä. Uusille tulijoille halutaan tarjota mahdollisimman hyvä alku uudella paikkakunnalla. Alueella kärkenä on avoimen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen. Etsitään mallia, miten toiminta kiinnittyy osaksi sotea, lapea, pasia, makua, hyteä – mitä näitä nyt on. Tarvitaan selkeät vastuut, rakenteet ja sopimukset. Kun tästä saadaan malli, se voisi toimia myös muun avusteisen järjestötoiminnan yhtenä kiinnittymisen mallina. Kaikessa toiminnassa ollaan yhteistyössä JärjestöSotehanke 113 kanssa – tässä on paljon elementtejä, joista löytyy synergiaa.

Tähän liittyen yksi innostava tekemisen paikka on kun kehitetään avointen kohtaamispaikkojen webinaarisarjaa, jossa järjestöjen erityisasiantuntemusta jalkautetaan pieniinkin kuntiin hyödyntäen digiä ja paikallisia verkostoja. Sarjaan valitaan kymmenen ajankohtaista aihetta, joista tehdään tallenne tai käytetään olemassa olevaa materiaalia ja siihen liittyvä manuaali keskustelun tueksi. Ajatus on, että materiaalin avulla on matala kynnys pitää keskusteluhetki valitusta aiheesta. Jos tämä innostaa, olehan yhteydessä.

Yhteistyötä tehdään myös upean Perhelinjan kanssa. Siinä yhteistyössä keskitytään mm. maahanmuuttajaperheiden palvelupaletin rakentamiseen Vakka-Suomeen. Paikallisesti kumppaneina on myös muita toimijoita kuin lastensuojelujärjestöjä kuten urheiluseuroja, muita yhdistyksiä, seurakuntia ja yrityksiä.

Linjat kuumiksi
Tuliko heti ajatuksia yhteistyöhön? Laittelehan mailia tulemaan tai rimpauta. Palveluksessanne. Järjestöagentti Rippstein
katja.rippstein@mll.fi, 045 132 3636
Hanke löytyy Twitteristä @perheetkeskioon

Julkaistu: 08.06.2018