Perhelinja mahdollistaa järjestöjen avun seutukuntien lapsiperheille

Perheiden mahdollisuudet saada lastensuojelujärjestöjen matalan kynnyksen tukea ja apua vaihtelevat suuresti asuinpaikan mukaan. Järjestöjen palveluiden keskittyminen Turun seudulle, pitkät välimatkat, perheenjäsenten aikataulujen yhteensovittaminen ja tietämättömyys järjestöjen palveluista tekevät avun hakemisen ja saamisen haastavaksi. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöissä tämä on tiedostettu ja järjestöissä on virinnyt yhteinen visio siitä, että järjestöjen matalan kynnyksen toimintoja pitäisi saada jalkautettua sellaisille alueille, joissa niitä ei ennestään ole ollut saatavilla.

Liikkuvasta pop up -neuvonnasta kohti pysyvämpiä palveluita

Visiota jalkautuvista järjestöpalveluista lähdettiin toteuttamaan, kun järjestöt hakivat Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskuksen (STEA) rahoitusta Järjestöt on the Road- hankkeelle (2018-2020). Hanke käynnistettiin vuonna 2018 Perhelinja nimisen palveluohjausbussin hankinnalla. Palveluohjausbussi kiersi ensimmäiset 1,5 vuotta pitkin Uuttakaupunkia, Laitilaa, Kemiönsaarta sekä Turkua pysähdellen esimerkiksi toreilla, parkkipaikoilla, päiväkotien ja neuvoloiden edustalla tarjoten lapsiperheille pop up -tyyppistä neuvontaa, ohjausta ja keskusteluapua. Järjestöjen ammattikoulutetut työntekijät jalkautuivat auton mukana alueille ja olivat valmiit auttamaan lapsiperheitä esimerkiksi pikkulapsi- ja murkkuperheiden huolissa, tukemaan murrosikäisiä heidän haasteissaan, avaamaan lähisuhdeväkivaltaan liittyviä parisuhteen solmuja tai tukemaan mielenterveys- tai päihdekuntoutujan rinnalla eläjää.

Niin mukavaa ja värikästä kuin reissuelämä olikin, jouduttiin toteamaan, että tämä ei ollut se tapa, jolla lapsiperheitä tavoitettiin tai apua saatiin perille. Pikkuhiljaa pop up -tyyppisestä ja autosta annettavasta neuvonnasta luovuttiin ja resurssit suunnattiin enemmän paikallaan pysyvien palveluiden kehittämiseen. Näin syntyi esimerkiksi Perhelinjan yksilö- ja perhetyön vastaanotot, jotka toimivat nykyään asiakkaille tutummalla ajanvaraus- ja yhteydenottotavalla kaikissa neljässä pilottikunnassa. Vastaanotot asemoitiin kuntien osoittamiin tiloihin, niille rakennettiin sähköinen ajanvarausjärjestelmä ja vastaanotolle voi hakeutua joko itsenäisesti tai ammattilaisen ohjaamana. Palvelu on maksutonta, luottamuksellista ja järjestöjen ammattilaisten antamaa.

Perhelinjaan on oltu yhteydessä pilottikunnista vuosina 2019-2020 asiakkaille suunnatun neuvonnan, ohjauksen ja keskusteluavun sekä ammattilaisille suunnatun tuen puitteissa noin 300 kertaa. Eniten yhteydenottoja on tullut väkivalta- sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön. Myös vanhemmuutta ja jaksamista tukeville palveluille on ollut kasvava tarve.

Kokeilemalla uusia toimintamalleja

Vastaanottotyön lisäksi alueille lähdettiin kehittämään myös räätälöityjä ryhmämuotoisia toimintoja, joilla vastattiin kuntien esiin nostamiin haasteisiin. Näistä kokeiluista on jäänyt edelleen hyödynnettäväksi yhteistyömalleja ja kumppanuuksia, kuten kohtaamispaikkatoiminta maahanmuuttajaperheille, Somen turvaköysi -työpaja ala-asteikäisille, tai ryhmäytymistä edistävät tapaamiset seikkailukasvatuksen keinoin. Kaiken kaikkiaan kokonaisuuksia toteutettiin vuosina 2019-2020 parikymmentä erilaista ja niihin osallistujat olivat esimerkiksi koulu- tai opiskelijaryhmiä, nuoria, perheen vanhempia, maahanmuuttajataustaisia perheitä tai neuvolan perhevalmennukseen osallistuvia. Tällä hetkellä kohtaamisia on kertynyt kohderyhmien kanssa pitkälti yli 2 000.

Alueilla toteutettiin myös erilaisia tieto- ja omaisteniltoja, joissa jaettiin tietoa Perhelinjan edustamista teemoista, järjestöjen erityisosaamisesta ja vertaistoiminnoista. Samalla haluttiin madaltaa avun hakemisen kynnystä ja hälventää teemoihin liittyviä ennakkoluuloja. Tietoiltoja pidettiin esimerkiksi osana vanhempainiltoja tai yksittäisinä tilaisuuksina alueilla sekä verkkovälitteisesti. Osanotto tilaisuuksiin oli vaisua etenkin pienissä kunnissa, joissa tilaisuudet järjestettiin paikan päällä, mutta keväällä 2020 tulleen korona-aallon myötä tilaisuuksien siirto verkkoon, osoitti toista. Tiedontarve oli suuri ja aiheet kiinnostivat. Nimettömästi kotoa mahdollistunut osallistuminen osoittautui helpoksi osallistumistavaksi eikä perheiden tarvinnut miettiä esimerkiksi lastenhoitoa, kulkemista tai naapurin kohtaamista.  Tähän mennessä järjestettyihin, reiluun kymmeneen, tilaisuuteen on osallistunut noin 240 kuulijaa ja osallistujien määrä on kasvava.

Yhteiskehittämistä kuntien ja lastensuojelujärjestöjen kanssa

Järjestöpalveluita jalkauttamalla Perhelinjan palvelut ovat täydentäneet kuntien omaa palvelutarjontaa. Samalla on avautunut uusia asiakaspolkuja ja avunmuotoja kuntien ammattilaisten työn tueksi. Kuntien ammattilaisten rooli onkin ollut suuri Perhelinjan kehittämistyössä. Paitsi, että he osallistuivat Perhelinjan palvelumuotoiluun, ovat he olleet tärkeässä asemassa siinä, että lapsiperheiden tarpeet ja järjestöjen osaaminen ovat kohdanneet. Alueilla on syntynyt ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä, joka vaihtelee asiakasohjauksesta ja nimettömistä asiakaskonsultaatioista aina kunta-järjestöyhteistyönä toteutettuihin asiakastapaamisiin. Ammattilaisten resurssien ja tietotaidon yhdistäminen on mahdollistanut osalle perheitä oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tuen sekä jättänyt perheille avoimen oven hakeutua järjestöavun piiriin tarvittaessa uudelleen.

Perhelinjan kehittämistyö on tuonut myös lastensuojelujärjestöille uudenlaista yhteistä tekemistä. Järjestöt ovat löytäneet uusia, yhteisiä toimintatapoja ja ryhtyneet tuottamaan yhteisiä sisältöjä ja viestintää Perhelinjan alla. Alueille suuntautuneilla työmatkoilla, syntyi monta hyvää ideaa ja toisen järjestön tekemä työ konkretisoitui aivan uudella tavalla tehostaen muun muassa järjestöjen keskinäistä asiakasohjausta. Vaikka palveluohjausbussi ei toiminut matalan kynnyksen palvelupaikkana lapsiperheille, oli autolla silti merkittävä rooli kehittämistyössä; erityisesti järjestöjen yhteisen liikkumisen välineenä ja järjestötoimijoiden keskinäisen vertaisuuden ja tutustumisen mahdollistajana se oli kiistaton.

Järjestöpalvelut osaksi kuntien sote-rakenteita

Perhelinjasta on muotoutunut pikkuhiljaa lastensuojelujärjestöjen yhteinen toimintamalli ja alusta, joka kokoaa lastensuojelujärjestöjen sirpaleiset palvelut yhden oven taakse ja mahdollistaa järjestöpalveluiden jalkauttamisen kohdealueilla annettavaksi lähipalveluksi. Keväällä tehdyssä lapsiperheille suunnatussa kuntalaiskyselyssä (n=158) 81 % vastanneista olivat valmiita vastaanottamaan järjestöjen tuottamaa tukea. Tämä antaa vahvistusta sille, että olemme oikealla tiellä.

Perhelinjan toimintamalli ei suinkaan ole vielä valmis vaan se vaatii esimerkiksi yhteydenottotapojen ja toiminnan kehittämistä digipalvelujen avulla, sisältöjen edelleen kehittämistä, toiminnan laajempaa testausta sekä toiminnan juurtumista järjestöjen ja kuntien arkeen. Perhelinjan kehittämistyön tärkein tehtävä on varmistaa järjestöjen valmiudet ja mahdollisuudet integroida järjestöpalvelut keskitetysti osaksi tulevia maakunnallisia sote-rakenteita, esimerkiksi perhekeskuksia, kun aika on oikea. Visiostamme ja unelmastamme on tullut totta, kun jokaisella varsinais-suomalaisella lapsella, nuorella tai lapsiperheellä on tasavertainen mahdollisuus päästä lastensuojelujärjestöjen erityisosaamisen piiriin ja saada sellaista apua, joka auttaa ja kannattelee eteenpäin – jotta alueen jokainen lapsi voisi hyvin.

Kehittämistyössä mukana ovat olleet järjestöt:

Sateenkaari Koto ry, MLL Varsinais-Suomen piiri ry, Turun 4H-yhdistys, Pelastakaa Lapset ry, Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset- FinFami ry, Elämäntaidon ja vanhemmuuden tuki ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Turun Ensi- ja turvakoti ry, Lounais-Suomen Syli ry, Turun Tyttöjen Talo, Auta Lasta ry, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry sekä Folkhälsan Förbund rf.

Julkaisemme syksyn aikana lisää aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

  • Perhelinjan kohtaamispaikkatoiminta maahanmuuttajaperheiden tukena tulossa lokakuussa
  • Mitä tulisi ymmärtää jalkautuvien palveluiden kehittämisestä? tulossa marraskuussa

Syksyn aikana voit myös seurata tuloksistamme julkaistavaa Perhelinjan kehittämistyön helmet- sarjaa Facebookissa.

Voit lukea toiminnastamme lisää: www.perhelinja.fi  www.vslj.fi tai seurata meitä Twitterissä: @vsljry.

Kirjoittaja:

Sanna Jokinen, hankekoordinaattori
Järjestöt on the Road- hanke (2018-2020)
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Julkaistu: 06.10.2020